Viimeisimmät raportit ja tilastot kertovat, että Hirvensalmen kunnalla menee hyvin. Parasta kaikessa on, että viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan kuntalaiset antavat palveluista erittäin hyvän arvosanan. Parannusta kaivataan sotepalveluihin, mutta ne eivät olekaan omissa käsissämme.
Hyvä kehitys
jatkui viime vuonna. Valmistumaisillaan oleva viime vuoden tilinpäätös näyttää
reilua 400 000 euron ylijäämää. Vuosikatetta kertyi noin 1,2 miljoonaa
euroa. Kunnan lainamäärä on maakunnan alhaisin, vain 190 euroa asukasta kohden.
Erityisen
myönteistä kehitystä tapahtui verotuloissa, jotka kasvoivat yli kolme
prosenttia ja olivat reilut 7,6 miljoonaa euroa. Verotuloissa näkyy yleinen
talouden nousu yhteisöverojen kasvuna. Hirvensalmella oli myös muutama todella
hyvä veronmaksaja. Toki korotimme tuloveroa viime vuodelle 0,5
prosenttiyksiköllä, mikä tietenkin näkyy kertymässä. Kannattaa kuitenkin
muistaa, että tuloveromme on silti maakunnan toiseksi alhaisin.
Juhlavuottaan
viettävän Hirvensalmen askelmerkit ovat kohdallaan, kun valmistaudutaan
mahdollisesti toteutuvaan maakunta- ja soteuudistukseen. Tästä on hyvä
ponnistaa itsenäisenä kuntana kohti edessämme olevia isoja haasteita ja hyviä omia
hankkeitamme. Vahva talous antaa hyvän ponnistusalustan.
Kunnan
luottamusjohdon pelimerkit jaettiin uudelleen vajaa vuosi sitten pidetyissä
kuntavaaleissa. Kuntalaiset äänestivät meidät 21 valtuutettua hoitamaan
Hirvensalmen kunnan ja kuntalaisten asioita. Muutamaa poikkeusta lukuun
ottamatta valitut luottamushenkilöt ovat tämän myös ymmärtäneet.
Ei ole
mikään salaisuus, ja kaikki asioita vähänkin seuranneet tietävät, kuinka
vaikeata kunnanhallituksen työskentely viime valtuustokaudella oli. Pari
hallituksen jäsentä ei vain ymmärtänyt asemaansa. Toinen toki tajusi kesken
kauden, pakon edessä, itse lähteä. Toinen änkyrä ei enää asettunut
kuntavaalissa ehdolle. Ei tosin olisi tullut enää valituksikaan.
Ajattelin,
ettei hallitustyöskentely voi tuosta nelivuotiskaudesta mennä huonommaksi.
Valitettavasti olin väärässä. Uuden hallituskauden alkumetrit ovat olleet yhtä
rypemistä. Kahden hallitusjäsenen itsekeskeinen meuhkaaminen turhan- ja
tyhjänpäiväisistä asioista on haudannut alleen rakentavan ja kehittävän hallitusyhteistyön.
Olen monesti
ihmetellyt, mikä näitä kokoomuksen ja demareiden hallitusedustajia oikein
vaivaa. Kertaakaan en ole nähnyt hymyä heidän kasvoillaan. Se kertoo aika
paljon. Heidän ympärillään leijuu katkeruus, epäluulo ja inttäminen.
Tämä ei voi
jatkua. Tähän väsyvät kohta kaikki. Tätä ei kestä kukaan. Tässä kokoonpanossa
hallitus ei voi jatkaa koko vaalikautta. Kun seuraava mahdollisuus hallituksen
vaihtamiseen reilun vuoden kuluttua tulee, se paikka on käytettävä hyväksi. Minussa
elää vielä pieni optimisti – mutta hyvin pieni – sillä uskon, että myös
kokoomuslaisista ja demareista löytyy nykyisiä edustajia yhteistyökykyisempiä
henkilöitä hallitukseen.
Ja jos
vasemmistokokoomuksesta ei löydy, niin ainahan sinne voidaan valita edustajia
muista ryhmistä.