Upea
Hirvensalmemme on saanut viime aikoina paljon julkisuutta. Itseään
sitoutumattomana pitävä Länsi-Savo on kirjoittanut kunnastamme ja sen asioista
sivutolkulla. Lehden otsikot ovat kilvan kiljuneet kuntamme sote-päätöksistä ja
kuntamme päätöksenteosta, joka lehden juttujen mukaan on kriisissä.
Olen viime
aikoina huomannut, että Länsi-Savon riippumaton linja on mielestäni horjunut
Hirvensalmi-uutisoinnissa, mutta en uskonut, että lehti sortuu ”lööppijournalismiin”.
Kävikö käsky ylemmältä taholta? Länsi-Savossa 6.5. julkaistua juttua varten oli
kaivettu ”asiantuntijaksi” vuosien takaisen hallituksen puheenjohtaja Kalevi
Puukko. Hän kertoo nykyään toimivansa ”kunnallispolitiikan tarkkailijana”. Mikä
suomeksi käännettynä tarkoittanee poliittisena taustavaikuttajana.
Länkkärin jutun
itsessään voi jättää omaan arvoonsa ja pudottaa vaikkapa roskakoriin. Toki
siinä on mielestäni yksi puolikas lause täyttä asiaa: ”Hirvensalmen
päätöksenteon ilmapiiri on ollut jo pitkään vaikea,..”. Pienessä kunnassa aina
joku luottamushenkilö haluaa nousta kuninkaaksi, vaikka sitten ilman todellisia
eväitä.
Ongelmat
alkoivat jo kaksi hallituskautta sitten, jutussa haastatellun ”asiantuntijan”
kaudella. Kuntamme päätöksenteko ajautui tuolloin todelliseen kriisiin. Mikäli
tilanne olisi jatkunut vähänkin kauemmin, kunnassamme olisi tapahtunut viranhaltijapako.
Jokainen voi miettiä, mikä olisi ollut sen jälkeen koko kuntamme tulevaisuus?
”Joskus oli jopa
hauskaakin”, Esko Kekkonen toteaa omasta johtokaudestaan Länsi-Savon jutussa.
Onko se hauskaa, kun hallituksen kokouksessa lentävät paperit ja perkeleet sekä
paukkuvat ovet kesken kokousta lähdön merkiksi ja luottamushenkilö saa sakot
viranhaltijan pahoinpitelystä? Ainakin itse koin tilanteen ajoittain jopa
pelottavaksi.
Nyt
paikallinen oppositio, yksi kokoomuslainen ja yksi demari, puhuu mielellään
yhteistyön ja demokraattisen päätöksenteon puolesta. Yhteistyötä ei kuitenkaan
synny ilman luottamusta. Luottamus ei kuitenkaan ole kauppatavaraa, jollaisena
opposition edustajat näyttävät sitä nyt pitävän.
Viime
hallituksessa puheenjohtaja Heikki Liukkonen nosti hallitustyöskentelyn
ilmapiirin esityslistalle ennakoivana toimenpiteenä. Kokouksessa ei jaettu
keltaisia eikä punaisia kortteja kenellekään, vaikka Länsi-Savon jutusta
saattaa sellaisen käsityksen saadakin.
Asia
kulminoitui, kun opposition hallitusedustajat eivät suostuneet
allekirjoittamaan viime vuoden tilinpäätöstä. En tiedä, oliko tämä suunniteltu
kuvio, sillä ennen viime hallituksen kokousta oppositio teki luottamuksesta
kauppatavaraa. Kaksikko esitti, että allekirjoittavat tilinpäätöksen jälkikäteen,
jos esityslistalla oleva työskentelyilmapiiriasia vedetään pois listalta.
Mielestäni tuollainen kaupankäyntiin pyrkivä toiminta on hävettävää, inhottavaa
ja kaukana rakentavasta yhteistyöstä.
Voin
vakuuttaa, että tämän valtuustokauden ensimmäisen vuoden aikana on
hallituksessa kuunneltu opposition edustajien mielipiteitä enemmän kuin koskaan
aikaisemmin. Demokratiaan myös kuuluu, että asioista äänestetään ja enemmistön
kanta voittaa. Jos opposition näkemykset ja esitykset jäävät vähemmistöön, se
on vain hyväksyttävä. Joku viisas Virolainen on tainnut joskus sanoa, että
pulinat pois, kun päätökset on tehty.
Länsi-Savon
jutussa pyritään horjuttamaan kuntamme valtapuoluetta keskustaa. Minulla
ainakaan ei ole heidän kanssaan ollut tällä valtuustokaudella ongelmia
yhteistyössä. Keskustan kannattaa pitää nyt pää kylmänä. Koirat haukkuvat,
karavaani kulkee.
