Olen tänä
keväänä miettinyt kunnalliselämämme kuvioita ja omaa rooliani siinä enemmän
kuin koskaan aikaisemmin. Nyt on ollut sellaiseenkin aikaa. Olen päässyt
seuraamaan sitä näköalapaikalta kohta kahden vaalikauden ajan. Toki seurasin
päättäjiemme tekemisiä tätä ennenkin muutaman vuosikymmenen ajan toimittajan
työssäni. Minulla oli siis jonkinlainen tuntuma, kun lähdin mukaan. Mutta silti
se yllätti, positiivisesti, mutta valitettavasti myös negatiivisesti.
Nämä asiat
ovat nousseet pintaan sillä seuraavat kuntavaalit pidetään jo vajaan vuoden
kuluttua, ensi keväänä. Pitäähän minun itsenikin tehdä jokin ratkaisu, olenko
vuoden päästä mukana vai en. Sitä olen tämän kevään aikana pohdiskellut.
Mikä minua
on tässä kaikessa eniten yllättänyt, on riitelyn määrä sekä kokoomuslaisten ja
demareiden ottama rooli siinä. Totuuden nimessä pitää todeta, että suurin osa
päättäjistämme on tolkun porukkaa. Riidan haastajia on vähän, mutta sekin vähä
on aivan liikaa. Varmaan Hirvensalmen kunnalliselämässä on oteltu kautta
aikojen. Ennen taisivat vain aatteet ottaa mittaa toisistaan. Nyt henkilöt
käyvät kuumina ja tunteet heittelevät laidasta laitaan. Raivotaan ja petytään.
Syy on aina muissa, ei koskaan minussa itsessään.
Kokoomus ja
demarit ovat vajonneet montun pohjalle. Kummankin ryhmän alamäki on ollut
kahden viime vaalikauden aikana hurjaa. Mahalasku on tietenkin muiden syy, jos
sitä kysyy heiltä. Mikä ei lainkaan pidä paikkaansa. Joskus kannattaisi katsoa
peiliin, ja myöntää omat vikansa.
Jostainhan
se kertoo, että sellaiset politiikan voimanimet kuin Jukkapekka Lempiäinen,
Juhani Manninen ja Markku Kivisaari ovat jättäneet Kokoomuksen sen nykyisen
puheenjohtajan kaudella. Epäluottamuksestahan tässä on kysymys, ei mistään muusta.
Samaan luottamuksen puutteeseen kopsahti demareiden meno, kun Risto Pesonen
hyppäsi itsevaltiaan ottein työväenyhdistyksen peräsimeen viime vaalikauden
alussa.
Sanotaan,
että viisas väistyy tyhmän tieltä. Joskus se vaan on niin, että viisaan ei
kannattaisi hypätä sivuun. Ymmärrän kyllä, että joskus viisaankin mitta täyttyy,
mutta silti ei pitäisi luovuttaa pelikenttää osaamattomille rakentajille. Lopputulos
on nyt kaikkien näkyvissä.
Kokoomuksen
ja demarien sekoilut ovat avanneet mahdollisuuksia, ja saaneet ainakin yhden
hyvän asian aikaiseksi. Ilman Kokoomuksen alamäkeä ei ItsenäistäKuntaLiikettäkään
olisi syntynyt. Kiitos siitä.
Omista
ratkaisuistani kerron tuonnempana. Toisaalta ympärilläni on paljon hyviä
tyyppejä, jotka antavat minulle voimia. Toisaalta se perusteeton raivo, jota
päättäjien pöydissä esiintyy, laittaa miettimään kaiken tämän järkevyyttä.
