Aidasta ja aidan seipäistä

Hirvensalmella ovat asiat hyvin. Oikein tulee sellainen innostunut fiilis, kun katselee Pitäjäntien varren rakentamista. Harvassa ovat ne reilun 2 000 asukkaan kunnat tässä maassa, joissa investoidaan tänä aikana miljoonia ja taas miljoonia tulevaisuuteen, ennen kaikkea lapsiin ja vanhuksiin, meihin kaikkiin kuntalaisiin. Harvassa ovat Hirvensalmen kokoiset kunnat, jotka kirjaavat vuodesta toiseen muuttovoittoa. Vielä isommalla suurennuslasilla saa etsiä tästä maasta kuntia, joiden talous on tänä päivänä vakaalla pohjalla. Hirvensalmella tämäkin ihme on totta. Kaiken lisäksi verotuskin on valtakunnan mittapuulla laskettuna alle keskiarvon.

Näitä hyviä asioita voisi nostaa esille vaikka millä mitalla. Sellainen olisi myös hyvin suotavaa meille kaikille, ja eritoten päättäjille. Viimeksi tämän hyvän työn teki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon huippuvirassa toimiva, seurakuntamme edellinen kirkkoherra, kansliapäällikkö Pekka Huokuna mm. Helsingin Sanomien haastattelussa. ”Hienoja vuosia”, Huokuna totesi Hirvensalmen vuosistaan. Isoja ja aitoja sanoja, jotka lämmittävät mieltä. Jos Pekan vuodet seurakuntamme kirkkoherrana olivat hänelle itselleen tärkeitä, olivat ne sitä myös seurakuntalaisille. Se oli yhteistyön, yhteisöllisyyden ja yhteisymmärryksen aikaa. Näinä vuosina myös seurakunnan ja kunnan yhteistyö oli toimivaa ja avointa.

Sitten niistä aidan seipäistä. Olen pian kaksi vaalikautta voinut seurata kuntamme elämää, sanoisinko aivan aitopaikalta, kunnanhallituksesta käsin. Olen ilokseni voinut todeta, kuinka vauhdikkaasti kuntamme on mennyt eteenpäin, kestänyt talouden myllerrykset ja kestänyt vuosikausia jatkuneen muutaman luottamushenkilön toimesta tapahtuneen riitelyn, jonka jäljet ovat rumat. Olen kohdannut näinä vuosina satoja tyytyväisiä kuntalaisia. On heidän ansiotaan, että olemme yhdessä jaksaneet. Kuntalaisilta tullut kannustus ja positiivinen palaute ovat paras kiitos, jonka päättäjä voi saada.

Olen joskus kokouksen jälkeen ollut aika puhki. Olen kuitenkin melko tuore luottamustoimissa ja olenkin useasti pohtinut, miten siellä pitkään olleet päättäjät ja virkamiehet oikein jaksavat vuodesta toiseen kuunnella jatkuvaa nälvimistä ja turhaa kränäämistä.

Kuntalaiset ovat seuranneet kahden pienen poliittisen ryhmän ylläpitämää näytelmää hämmennyksen vallassa. Repivän politikoinnin takia ryhmät ovat yleisön silmissä ja myös todellisuudessa ajautuneet tilanteeseen, jossa näiden ryhmien uskottavuus on tipotiessään. Päätään pyöritellen, katsomon puolelta seuraavat myös näiden ryhmien omat konkarit tätä käsittämätöntä toimintaa.

Kuntavaalit ovat ovella ja molempien ryhmien edessä näyttää olevan paksu umpihanki. Nyt tarvittaisiin uusia ladunaukaisijoita.  ”Aspiriini ei nyt auta”, arvostettu kansanedustaja Seppo Kääriäinen varmaan asian ilmaisisi.

Monet kuntalaiset ovat todenneet ja todella odottavat, että kuntavaalit ratkaisevat tämän sopan. Toivon sydämeni pohjasta, että he ovat oikeassa. Se olisi Hirvensalmen etujen mukainen ratkaisu.

Nyt on kämänen juttu

Tämäkin valtuustokausi on kohta lopuillaan. Muutaman kuukauden kuluttua on jo kesäkuu ja uudet päättäjät astuvat puikkoihin. Toki vanhaa kautta on vielä sen verran jäljellä, että siinä ajassa ehtii joku jättää vielä monta pöytäkirjaa tarkastamatta, jos känkkä-ränkkä saattuu päälle. Ja sattuuhan se.

Kesää ennen käydään kuntavaalit. Konkaripoliitikot ovat kertoneet, että nyt pitää olla kieli keskellä suuta, varoa sanomisia. Ainakin, jos mielit olla ehdokkaana. Pitäisi olla kaikille juu-juu-kaveri, ja pokkuroida vähän joka suuntaan. Olla niin kuin lehmän häntä, joka yrittää peittää kahta reikää yhtä aikaa. Nyt ei pitäisi sanoa, mitä mieltä on asioista, vaan olla samaa mieltä kaikkien kanssa. Nyt pitäisi, siis nyt tulisi valehdella omista ajatuksistaan, lipsua omista mielipiteistä. Nythän on vaalit tulossa. Sitäkö se politiikka on?

Nyt ei kannata sanoa, mitä mieltä on vaikkapa kuntamme kouluverkon mielekkyydestä. Nyt ei voi sanoa, että yksi koulu riittäisi meille, vaikka se olisi pedagogisesti ja taloudellisesti paras ratkaisu. Vaan nyt pitää sanoa, että kannattaa olemassa olevan kyläkoulun piharemonttia ja vieressä kulkevan kylätien siirtämistä. Pitää kannattaa, vaikka ne maksaisivat satoja tuhansia euroja, ja niissä ei olisi mitään järkeä. Nyt ei saa sanoa, että kyläkoulun tulevaisuus tulee tapetille tulevalla valtuustokaudella. Vasta vaalein jälkeen voit sen kertoa. Nyt pitää puhua puppua. Nyt pitää yrittää olla poliitikko.

Nyt ei voi neuvoa, että älkää hyvät poliittiset ryhmät ottako ehdokkaiksenne sellaisia, joista olette sitten tulevan valtuustokaudella koko ajan varpaillanne. Nyt ei voi sanoa, keiden ainakaan ei pitäisi asettua ehdokkaaksi. Nimilista ei ole pitkä, mutta ääneenhän sitä ei nyt voi sanoa, eikä tähän kirjoittaa, kun on ne vaalitkin tulossa. Annetaan sitten keväällä kuntalaisten päättää, ja lasketaan äänet kerralla oikein.

Kirjoittelen tätä maanantaina ja kohta täytyy suunnistaa kunnantalolle. Kunnanhallitus käsittelee ensi vuoden talousarvion. Tässä tukalassa taloustilanteessa kuntamme talousarvio on valmisteltu erinomaisesti. Essote ja korona, ja juuri tässä järjestyksessä, kurittavat vahvaa talouttamme. Mutta me selviämme.

Tämä valtuustokausi on ollut meille täysosuma. Olemme onnistuneet saavuttamaan valtuustokauden alussa asettamamme tavoitteemme. Vilkaisu Pitäjäntielle kertoo onnistumisemme. Myös Uutelan alueelle on saatu kauden aikana uutta yritystoimintaa. Vilkaisu ensi vuoden hankkeisiin lämmittää. Perusinfraan tehdään välttämättömiä investointeja. Kissakoskella kalahanke saa jatkoa ja merkittävästi ulkopuolista rahoitusta. Kunnan vahva panostus liikuntaan jatkuu, kun Satulinnan reitti kunnostetaan. Kustannuksiin odotetaan niin ikään merkittävää ulkopuolista rahoitusta.

Odotan mielenkiinnolla ja kieli poskessa, mitä illan hallituksen kokouksessa tapahtuu. Mahtaakohan jollain olla tänäänkin känkkä-ränkkä-päivä? Mietin jo nyt, millaisella mielellä itse palaan kokouksesta?

Tämä oli nyt tässä. Unohtakaa kaikki, mitä yllä kirjoitin.