perjantai 27. elokuuta 2021

Tikkari poskessa

Pian se alkaa. On kuulema syksyn odotetuin viihdeohjelma, Posse. Ohjelma, jossa maamme ”eturivin viihdetaitelijat” koheltavat poskettomasti, vailla tolkun hiventä. Ohjelma, jossa ei mielestäni ole mitään järkeä, ja joka ei edes ole viihdettä. En ole katsonut ainuttakaan jaksoa. Enkä aio tuhlata aikaani tulevienkaan katsomisessa.

Tätä aasinsiltaa pitkin on mukava köpötellä eteenpäin näin vesisateisena päivänä. Uusi kunnanvaltuustomme otti ensimmäiset askelmerkkinsä maanantaina illansuussa. Vettä satoi silloinkin, vauhti ja askelet eivät sitten millään osuneet lankulle. Urheilutermein kuvattuna, koko touhu meni selkeästi yliastutuksi. Punalippu heilahti monta kertaa.

Illalla pohdiskelin, millaisen kuvan mahdoimme yritysmaailmalle antaa. Tätäkö varten meidät valtuutetut on valittu, sekoilemaan vakavilla asioilla. Mietin, mahtaakohan edessä olla Mikkelin tie? Osaamista ja asiantuntijuutta ei tunnuta arvostettavan. Luottamuselimiä pidetään melkeinpä pilkkana. Tuli lapsuus, mummola ja vatukossa röhkivät naapurin siat mieleen.

Kokoomuksen edustaja valitteli, että heiltä vietiin ”luvattu paikka”, kuin tikkari pienen lapsen suusta, kun sivistyslautakunnan paikkoja jaettiin. Ikääntyneempi puoluetoveri tirautti hetken päästä krokotiilin kyyneleet, kun keskusteltiin väliaikaisen toimikunnan esityksistä. Sävy oli sellainen, että minussahan ei ole mitään vikaa, ilmapiiriongelmat ovat muiden syytä, ja käytösohjeistuksia ei tarvita. Uusia koomikonalkuja näyttää nousseen lavalle. Upea juttu!

Keskusta repesi, mikä ei vaalituloksen perusteella ollut yllätys. Ei edes Keskustalle itselleen. Askelmerkit oli asetettu jo ehdokasasettelussa tähän suuntaan. Mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan tätä Keskustassa katsellaan. Veikkaanpa, että ovi käy kaksikolle hyvinkin nopeasti. Helpottaisi varmaan keskustalaisten itsensäkin oloa.

Demarileirissä veisattiin vielä vanhaa virttä, sivu ei ollut kääntynyt. Odotukseni ovat kuitenkin korkeammalla. Vaalien äänikuningattarella luulisi olevan mahdollisuus viedä demarit uudelle tielle. Onko halua ja rohkeutta ottaa ohjaat omiin käsiin. Se onkin eri juttu. Demarikannattajien keskuudessa sitä selvästi odotetaan.

Sitten niihin illan positiivisiin asioihin. Valtuuston nuori, keskustalainen puheenjohtaja onnistui tehtävässään erinomaisesti. Napakasti johdettu. Samalla linjalla eteenpäin. Tsemppiä!

Ups! Siinäkö ne nyt olivat valtuustoillan positiiviset asiat, yksi vain. Kyllä vaan!

Itselläni oli sellainen tunne, etten kuulu, enkä edes haluaisi kuulua tähän joukkoon. Mietin pitkään jo ehdokkaaksi lähtemistäni. Ystävät kannustivat. Tein virheen, oman sellaisen. Sen kanssa on elettävä, ehkä. Vesisadekin loppui sopivasti, ja aurinko kurkistaa.