Parempaa kansalaisopistotoimintaa Hirvensalmelle

Mikkelin kansalaisopisto on unohtanut hirvensalmelaiset. Tällaiseen johtopäätökseen tulin, kun olen seurannut viime vuosina kansalaisopiston tarjontaa täällä Hirvensalmella. Kurssitarjonta on kausi kaudelta supistunut. Tänä syksynä saavutettiin pohjanoteeraus, sillä ainakin työikäisille suunnattu tarjonta on lähes nollassa. Toivottavasti katselen tilannetta liian harmaiden lasien takaa, jos totean, että ensi syksynä saavutetaan sitten se nollataso.

Mikkelin kansalaisopiston tulee järjestää kaupungin ja Hirvensalmen kunnan välisen sopimuksen mukaisesti vapaan sivistystyön periaatteiden mukaista koulutusta Hirvensalmella. Osapuolet ovat viimeksi sopineet asiasta siten, että uusi sopimus astui voimaan 2017.

Hirvensalmi maksaa kaupungille toiminnasta aiheutuvat kulut. Tällekin vuodelle kunta on varannut toimintaan 55 000 euroa. Saman verran on euroja tulossa ensi vuodellekin. Vuonna 2021 maksoimme opiston kursseista vain reilut 23 000 euroa. Tämäkin kertoo jo osaltaan karua kieltä opiston tarjonnan vähyydestä. Toiminta ei siis ole kuntamme euroista kiinni. Mistä kenkä sitten puristaa, Mikkelin kansalaisopisto?

Miksi esimerkiksi työikäisille aikaisempina vuosina järjestetty erilainen liikunta on tällä hetkellä lähestulkoon nollatilassa? Asiaa selitetään liian usein opettajien puutteella. Hirvensalmelle kun ei saada opettajia, vakuutellaan. Miksi ei? Olemmeko me maalaiset jotenkin ikäviä ja vaativia asiakkaita, ettei meitä kukaan halua tulla liikuttamaan? Vai onko sittenkin niin, ettei kaupungin päässä oikeasti haluta paneutua kuntamme tilanteeseen. Päästään helpommalla, kun todetaan opettajapula syyksi.

Kansalaisopistolla on mielestäni tärkeä rooli kuntalaisten monimuotoisen harrastustoiminnan toteuttajana ja kehittäjänä. Tämä rooli tulee korostumaan jatkossa.

Olen ymmärtänyt, että kansalaisopistotoiminnasta sopiminen ja sen toteuttaminen Hirvensalmella ovat olleet viime vuosina Mikkelin kanssa melkoisen hankalaa. Nähdäkseni tilanne kentällä on nyt sellainen, että on etsittävä uusia ratkaisuja. Yksi varteenotettava suunta voisi olla Mäntyharju. En tiedä olisiko Reissupitäjässä kiinnostusta tulla naapurikunnan toimijaksi, mutta ainakin asiaa kannattaa selvittää. Byrokratiaa olisi ehkä hieman edessä sopimuskuntaa vaihdettaessa, mutta varmasti tämäkin olisi selvitettävissä oleva asia. Tämänhetkinen kansalaisopistotoiminta ei ainakaan täytä tehtäväänsä ja tarvetta Hirvensalmella.

Essotesta tuli kallis harha-askel

Nyt viimeistään luulisi sinisilmäisimmänkin Essoten poliittisen luottamushenkilön ymmärtävän, mihin vuonna 2018 otettu harha-askel johtaa. Kuluvan vuoden lopussa toimintansa lopettava Essote on vienyt Mikkelin seudun kunnat talouskurjimukseen. Mikkelin kaupunki ja Pertunmaa ovat käytännössä jo kriisikuntia.

Helpolla ei pääse oma Hirvensalmemmekaan. Vakaasta taloudenpidostaan tunnettu kuntammekin joutuu miettimään tarkkaan, kuinka selvitään Essoten villistä menokasvusta. Entistä tarkemman euron aika on meilläkin edessämme. Etelä-Savosssa kuten koko maassa on lähivuosina edessä kuntaliitosten tsunami, jollaista ei olla aiemmin nähty. Tulevat vuodet kertovat, mikä on oman kotikuntani suunta. Itsenäisyys vai liitos?

Länsi-Savo kyseli 28.10. kolmelta kunnanjohtajalta ajatuksia Essoten taloudenhoidosta ja palveluista. Taloudesta kaikki kolme, Mikkelin Halonen, Mäntyharjun Ollikainen kuten myös oman kuntani vs. johtaja Matilainen antoivat ehdot (neljä) Essotelle. Näiden kuntien virkamiesjohto on koko Essoten olemassa olon ajan ollut huolissaan kuntayhtymän taloudenpidosta. Kuntien valitsema Essoten poliittinen johto on sulkenut korvansa näille puheille. Tässä on nyt tulos. Miten se taloudenpito meni niin kuin teidän omasta mielestänne? Teidäthän oli valittu sinne kuntien edustajiksi.

Essoten palveluista samaiset kunnanjohtajat antoivat arvosanan kahdeksan. Mielestäni arvio antaa liian hyvän kuvan palveluista, ainakin Hirvensalmen osalta. Lääkärin ja hammaslääkärin lähipalveluiden osalta on ollut suuriakin ongelmia. Koulupsykologipalveluita ei ole saatu Essoten kautta. Ja mikä ihmeellisintä; Hirvensalmelaiset lapsiperheet ovat joutuneet hakemaan neuvolapalvelut jo vuosia naapurikunnista. Sotekustannuksemme ovat kuitenkin kohonneet Essoten aikana kolmella miljoonalla eurolla. Sillä summalla pyöritettäisiin kevyesti vuoden ajan kuntamme opetustoimea.

Jotta tämä ei menisi kokonaan synkäksi yksinkirjoitteluksi, niin tähän loppuun muutama positiivinen näkymä. Kunnallemme oli todellinen lottovoitto, kun pääsimme eroon Heikinniemen huonokuntoisiksi käyneistä sote-rakennuksista. Saimme uuden palvelutalon kylän keskustaan Attendon rakentamana, vaikka kokoomus, demarit, ja Essotenkin taholta, hanketta vastustettiin. Nythän kunnat pyrkivät kilvan eroon lähivuosina niiden rasitteeksi jäävistä sotekiinteistöistä.

Maakuntasote aloittaa ensi vuoden alusta. Jo nyt tiedetään, etteivät eurot riitä palveluiden turvaamiseen. Oma sotevaltuutettumme toivoi jossakin jutussa, että palvelut säilyisivät Hirvensalmella. Pelkän toivon varaan näitä asioita ei kannattaisi jättää. Aika näyttää, mistä palveluista karsitaan, ja mitä palveluita oman kuntamme hyvinvointiasemalta karsitaan. Pienet kunnathan ne ovat ensimmäisiä, joista palveluverkkoa supistetaan.