Kahvia, makkaraa ja suuria lupauksia

Keneltäkään ei varmaan ole jäänyt huomaamatta, että eduskuntavaalit ovat ovella. Tältä ei ole voinut välttyä, jos olet vieraillut kaupungin kulmilla maaliskuussa. Melkeinpä jokaisessa kadunkulmassa, ja kauppakeskuksessa olen itse törmännyt innokkaisiin ehdokkaisiin ja heidän tukijoukkoihinsa. He ovat iloisesti selittäneet, miten Suomen asiat laitetaan kuntoon. Kukaan heistä ei ole kuitenkaan kysynyt, miten minä asiat hoitaisin, tai mitä minulle kuuluu. Heti aprillipäivän jälkeisenä sunnuntaina tiedämme, keitä suuret vaalipuheet, annetut lupaukset, kahvit ja makkarat ovat vieneet maamme päättäjiksi Arkadianmäelle.

Olen äänestänyt tietääkseni kaikissa vaaleissa. Näin tein nytkin. Sanovat sitä kansalaisvelvollisuuden täyttämiseksi. Äänestin heti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä oman kotikuntani kunnantalolla. Ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän jälkeen Hirvensalmemme oli Etelä-Savossa vilkkaimmin äänestänyt kunta. Ainakin alku oli lupaava, johtuneeko siitä, että kunnastamme on ehdokkaana peräti kolme eduskuntaan pyrkivää. Tuskinpa nyt kuitenkaan tästä.

Olen yrittänyt jonkin verran seurata vaalikeskusteluja. Mutta nukahtanut aina kesken, sillä nukkumaanmenoaikanani koittaa lähes aina ennen iltakymmentä. Enkä muutenkaan jaksa kiinnostua politiikasta. Miten sen nyt nätisti sanoisin, etteivät jotkut paikallispoliitikot jälleen vetäisi hernettä nenäänsä. Minusta politiikka ja puolueet tarvitsisivat ilmiönä jotakin todella uutta.

Vaalitulos tietysti kiinnostaa minua, ja siinä erityisesti oman seutukuntani tulos. Pertunmaa menettää pitkäaikaisen kansanedustajansa, kun Jari Leppä ei enää asettunut ehdokkaaksi. Hän sai viime vaaleissa liki 7 500 ääntä. Mitä numeroita näihin lippuihin äänestäjät nyt kirjoittavat? Riitelevä Mäntyharju säilyttää kansanedustajansa, sillä Antti Häkkänen on alueeltamme varma läpimenijä. Viime vaaleissakin hän oli yli 20 000 äänellään koko valtakunnassa kolmannella sijalla.

Suurin mielenkiintoni kohdistuu, ei suinkaan oman kuntani ehdokkaisiin, vaan siihen, jääkö Mikkeli edelleen ilman kansanedustajaansa. Jos näin tapahtuu, niin kaupunki on hoitanut tämänkin asian todella huonosti. Uskon kuitenkin, että tällä kertaa Mikkelissä onnistutaan, ja joku kolmesta keskustan kärkiehdokkaasta nousee eduskuntaan. Olisi Kindermunan kokoinen yllätys, jos jostain muusta ryhmästä joku tulisi valituksi.

Tietysti oman kuntamme ehdokaskolmikkommekin menestyminen kiinnostaa jonkin verran. Hotanen, Kuitunen, Mynttinen, mikä on heidän keskinäinen kannatuksensa vaalipiirissä ja erityisesti Hirvensalmella? Pian aprillipilojen jälkeen olemme viisaampia tästäkin asiasta.

Menestystä kaikille ehdokkaille vaalipiirissä! Omat korttinne paljastatte kuitenkin vasta hallitusneuvotteluissa, jos sinne asti matkanne jatkuu. Eikös se niin mene?

Vaalikevät ei suinkaan pääty huhtikuun alussa, sillä toukokuussa valitaan Mikkelin hiippakuntaan uutta piispaa. Vaikka en itseäni miksikään ”kirkonmieheksi”, olen kaukana siitä, laske, niin toki tämäkin vaali kiinnostaa. Onhan siellä ehdokkaana kunnassamme kesäasukkaana vaikuttava ja seurakuntamme kirkkoherranakin toiminut kansliapäällikkö Pekka Huokuna. Vaalin suorittaa papeista ja maallikkoedustajista koostuva noin 1 100 henkilön joukko. Toivottavasti tekevät oikean päätöksen.

Ykköspaikkamme odottaa järkeviä ratkaisuja

Paikallislehtemme uutisoi joitakin viikkoja sitten kuinka kuntamme ykköspaikka, Heikinniemi, on saanut sosiaalisessa mediassa osakseen ideoiden tulvan. Ideamyllyissä on pyörinyt kaikenlaisia visioita, järkeviä ja vähemmän järkeviä. Alueelle on ideoitu avantouintipaikkaa, yleistä saunaa, leikkikenttää, koirapuistoa ja jopa kylpylää. Siis pääasiassa kaikkea mukavaa, mikä ei mielestäni vie kuntaamme yhtään eteenpäin.

Kylpylä, jos sellaista joku tosissaan tänne kaipailee, sen paikka ei todellakaan ole Heikinniemessä. Luonteva paikka kylpylälle olisi nykyisen Satulinnan alueella. Satulinnassa on jo valmiina majoitustilat. Toteutuessaan kylpylähanke veisi Vain elämään uinahtaneen Satulinnan kehityksen ainakin hetkeksi uudelle tasolle.

Keväällä tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun vanhojen sote-rakennusten purkutyöt Heikinniemessä päättyivät. Niiden purkamista voidaan pitää kunnallemme lottovoittona, vaikka toki alueelle jäi vielä muutama ongelmarakennus alueen tulevaa käyttöä ajatellen. Niemessä oleva rantasauna on helppo purkaa ja vieressä oleva Leijonien lahjoittama Muistola siirtää vaikkapa urheilukentän maastoon, jossa se olisi keskeisemmällä paikalla käytettäväksi.

Keskellä aluetta sijaitsevat vielä vanha huolto/talonmiehen asuinrakennus ja hakelämpövoimala. Ennen kuin aluetta voidaan kokonaisvaltaisesti hyödyntää, on näiden kiinteistöjen kohtalo ratkaistava. Purkaminen tuntuisi järkevimmältä ja parhaimmalta ratkaisulta.

Tulevaisuuden Hirvensalmi tarvitsee uusia asukkaita. Koronavuodet toivat heitä, mutta viime vuosi käänsi muuttoliikkeemme negatiiviseksi. Suunnan kääntäminen ei ole helppoa, sillä koko Etelä-Savossa ei ole tällä hetkellä sitä tarvittavaa imua.

Heikinniemessä meillä on käsissämme kohde, jolla voisimme vaikuttaa asiaan. Ykköskohteemme tarvitsee nyt oikeita ja järkeviä päätöksiä, ja ennen kaikkea asuinrakentamisen mahdollistavia ratkaisuja. Asiassa on ryhdyttävä mahdollisimman pikaisesti toimeen, sillä kaavamuutokset ja muut ratkaisut vievät aikaa. Rakentaminen alueelle on mahdollista vasta muutaman vuoden kuluttua. Paikan vetovoimasta voimme olla varmoja.