Kotikuntani Hirvensalmi on mielestäni ollut eräänlainen tiennäyttäjä monessa asiassa. Kuntamme talous on ollut vakaalla pohjalla. Se on luonut perustan kuntamme kehittämiselle. Kunnassamme on panostettu kuntalaisten hyvinvointiin. Tavalla, mikä Hirvensalmen kokoisissa kunnissa ei ole arkipäivää.
Viime vuosina toteutetut suurinvestoinnit vanhuspalveluihin ja varhaiskasvatukseen sekä liikuntaan ovat saanet kiitosta. Esimerkiksi uudenkarhea vuoropäiväkotimme saa jatkuvasti naapurikuntiemme vierailijoilta ihastuneita kommentteja. Siellä viihtyvät lapset ja henkilökunta.
Vuosi sitten eläkkeelle siirtyneen pitkäaikaisen kunnanjohtajamme Seppo Ruhasen aikana kunnastamme kasvoi myös merkittävä seudullinen vaikuttaja. Hirvensalmen ääntä kuunneltiin. Meitä arvostettiin Mikkelin seudulla, ja kauempanakin. Kuntamme oli vahva vaikuttaja.
Miten on nyt. Uutta aikaa on eletty kohta vuosi uuden johdon alaisuudessa. Seudulta on kuulunut yllättäviä ja harmittavia puheita. Onko Hirvensalmen kelkkaa käännetty väärän suuntaan? Jos, niin miksi? On erittäin ikävää, jos näin on tapahtunut.
Hyvä esimerkki huonosta viimeaikaisesta vaikuttamisesta, hirvensalmelaisten asioiden ajamisesta on Eloisa. Sehän vähentää jatkuvasti meidän soteasemamme palveluja. Olemme pudonneet ykköskorista suoraan Anttolan, Haukivuoren ja Pertunmaan rinnalle, kylätasolle. Ei hyvältä näytä.
Hirvensalmen eteen on tehtävä töitä hartiavoimin. Siihen on sitouduttava täydellä sydämellä. Kuntaamme ei voi johtaa “osa-aikaisesti”. Ei ole kenenkään etu, että Hirvensalmemme matkustaa “maitojunassa”, vaan pysyy ykkösluokassa.
On meillä kuitenkin ilonkin aiheita. Moni asia on vielä hyvin. Kuntamme sai esimerkiksi vastikään myönteistä julkisuutta valtakunnan tasolla panostuksestaan perusopetukseen. Koulumummimmekin Satu Palhomaa sai valtakunnallisen tunnustuksen. Viime vuonna kuntaamme syntyi peräti 16 lasta. Eikä väestötappiokaan ollut kuin neljä henkeä. Kiitos ja isot onnittelut!
Educa-messuilla kerrottiin, että suomalainen peruskoululainen saa vuodessa oppimateriaaleja keskimäärin 143 eurolla. Kuntien panostuksessa oppimateriaaleihin on merkittäviä eroja, mikä asettaa eri kuntin oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Tiedot selviävät Suomen Kustannusyhdistyksen vuonna 2023 tekemästä kartoituksesta.
Messukeskuksessa tammikuun lopulla esille nostettu kuntavertailu kertoo Hirvensalmen käyttäneen oppimateriaaleihin 328 euroa oppilasta kohden. Summa on Kemijärven kanssa eniten koko maassa. Olemme siis tässä asiassa huippua.
Panostus oppimateriaaleihin on tietysti sijoitus sujuvaan koulutyöhön ja tasa-arvoisiin oppimismahdollisuuksiin. Ne ovat tärkeä osa laadukasta perusopetusta. Mutta vain pieni osa kokonaisuutta. Tärkeämpää on koulun henkilökunnan osaaminen. Se miten kouluympäristössä kohdataan lapset ja nuoret. Se vaatii taitoa ja osaamista. Ennen kaikkea todellista sitoutumista hirvensalmelaisten nuorten opettamiseen ja kasvattamiseen.