Heitä pois nuo tohvelit

Heitä pois nuo tohvelit. Älä ole papparainen. Totesi poikani 4-vuotias tytär minulle, kun juhlimme äskettäin hänen synttäreitään. Ilme oli sellainen, että vaarin oli toteltava. 

Olen 68-vuotias. Perheeseeni kuuluvat vaimoni lisäksi neljä lasta ja seitsemän lastenlasta. Heistä vanhimman 8-vuotispäivää vietimme maaliskuussa. Nuorimman ristiäisiä vietimme myös aivan äskettäin. 

Toimin liki 30 vuotta toimittajana Hirvensalmen Sanomissa. Periaatteessa sen perustamisesta lehden toiminnan päättymiseen saakka. Tänä aikana Hirvensalmi ja sen ihmiset tulivat laidasta laitaan hyvin tutuksi minulle. 

Olen lapsesta saakka ollut liikunnallinen. Pelasin 1970-luvulla jalkapalloa Ripatin Urheilijat –73:n joukkueessa. Pärjäsimme hyvin sarjatasolla. Hirvensalmen Urheilijoiden toiminnassa olin mukana kolmisenkymmentä vuotta. Olin seuran sihteerinä, vedin kerhoja, valmensin nuoria yleisurheilijoita. Nuoret saavuttivat useita SM-mitaleja. 

Kunnallispolitiikassa olen nyt kolmatta vaalikautta. Olen koko ajan toiminut sitoutumattomana, ja tulevissakin vaaleissa olen edelleen sitoutumaton, vaikka olenkin Keskustan listalla. 

Uskon, että Hirvensalmi on meille kaikille paras paikka. Haluan kuntamme pysyvän itsenäisenä ja taloudellisesti vahvana kuntana. Haluan, että kuntamme panostaa vahvasti varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Lapset ja nuoret ovat kunnallemme tulevaisuuden voimavara. Heistä on pidettävä huolta. 

Tärkeä paikka minulle itselleni on myös kirjasto. Meillä on aivan mahtava kirjasto ja sen palvelu on erinomaista. Moni muukin on tämän huomannut. Kirjaston lainaus- ja kävijämäärän ovat kasvaneet hurjasti. Lehtilukusali alkaa käydä jopa ahtaaksi kirjaston kahvittelupiiriläisille.  

Liikkuessani kuntamme hyvin hoidetuilla ulkoilureiteillä ja kuntosalilla on vastaan tullut paljon itseni kaltaisia ikäihmisiä. Se on hatunnoston arvoinen asia. Kunnassamme on mahtavat puitteet liikunnan monipuoliseen harrastamiseen, ja uusia liikunnan hankkeita on vireillä urheilukentän ympäristössä. Toivon, että myös nuoremmat kuntalaiset käyttävät nämä mahdollisuudet hyväkseen, ja jokainen nuorikin löytää oman tavan liikunnan harrastamiseen. 

Onko suuntamme kääntynyt?

Kotikuntani Hirvensalmi on mielestäni ollut eräänlainen tiennäyttäjä monessa asiassa. Kuntamme talous on ollut vakaalla pohjalla. Se on luonut perustan kuntamme kehittämiselle. Kunnassamme on panostettu kuntalaisten hyvinvointiin. Tavalla, mikä Hirvensalmen kokoisissa kunnissa ei ole arkipäivää. 

Viime vuosina toteutetut suurinvestoinnit vanhuspalveluihin ja varhaiskasvatukseen sekä liikuntaan ovat saanet kiitosta. Esimerkiksi uudenkarhea vuoropäiväkotimme saa jatkuvasti naapurikuntiemme vierailijoilta ihastuneita kommentteja. Siellä viihtyvät lapset ja henkilökunta. 

Vuosi sitten eläkkeelle siirtyneen pitkäaikaisen kunnanjohtajamme Seppo Ruhasen aikana kunnastamme kasvoi myös merkittävä seudullinen vaikuttaja. Hirvensalmen ääntä kuunneltiin. Meitä  arvostettiin Mikkelin seudulla, ja kauempanakin. Kuntamme oli vahva vaikuttaja. 

Miten on nyt. Uutta aikaa on eletty kohta vuosi uuden johdon alaisuudessa. Seudulta on kuulunut yllättäviä ja harmittavia puheita. Onko Hirvensalmen kelkkaa käännetty väärän suuntaan? Jos, niin miksi? On erittäin ikävää, jos näin on tapahtunut. 

Hyvä esimerkki huonosta viimeaikaisesta vaikuttamisesta, hirvensalmelaisten asioiden ajamisesta on Eloisa. Sehän vähentää jatkuvasti meidän soteasemamme palveluja. Olemme pudonneet ykköskorista suoraan Anttolan, Haukivuoren ja Pertunmaan rinnalle, kylätasolle. Ei hyvältä näytä. 

Hirvensalmen eteen on tehtävä töitä hartiavoimin. Siihen on sitouduttava täydellä sydämellä. Kuntaamme ei voi johtaa “osa-aikaisesti”. Ei ole kenenkään etu, että Hirvensalmemme  matkustaa “maitojunassa”, vaan pysyy ykkösluokassa. 

On meillä kuitenkin ilonkin aiheita. Moni asia on vielä hyvin. Kuntamme sai esimerkiksi vastikään myönteistä julkisuutta valtakunnan tasolla panostuksestaan perusopetukseen. Koulumummimmekin Satu Palhomaa sai valtakunnallisen tunnustuksen. Viime vuonna kuntaamme syntyi peräti 16 lasta. Eikä väestötappiokaan ollut kuin neljä henkeä. Kiitos ja isot onnittelut! 

Educa-messuilla kerrottiin, että suomalainen peruskoululainen saa vuodessa oppimateriaaleja keskimäärin 143 eurolla. Kuntien panostuksessa oppimateriaaleihin on merkittäviä eroja, mikä asettaa eri kuntin oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Tiedot selviävät Suomen Kustannusyhdistyksen vuonna 2023 tekemästä kartoituksesta. 

Messukeskuksessa tammikuun lopulla esille nostettu kuntavertailu kertoo Hirvensalmen käyttäneen oppimateriaaleihin 328 euroa oppilasta kohden. Summa on Kemijärven kanssa eniten koko maassa. Olemme siis tässä asiassa huippua. 

Panostus oppimateriaaleihin on tietysti sijoitus sujuvaan koulutyöhön ja tasa-arvoisiin oppimismahdollisuuksiin. Ne ovat tärkeä osa laadukasta perusopetusta. Mutta vain pieni osa kokonaisuutta. Tärkeämpää on koulun henkilökunnan osaaminen. Se miten kouluympäristössä kohdataan lapset ja nuoret. Se vaatii taitoa ja osaamista. Ennen kaikkea todellista sitoutumista hirvensalmelaisten nuorten opettamiseen ja kasvattamiseen.