Nolojen tilanteiden mies

 

Paikallislehti Hirvensalmelainen uutisoi viime numerossaan kunnanvaltuuston kokouksen. Ensimmäistä kertaa lehti myös uskalsi kirjoittaa hieman suoremmin, realistisemmin ja kärjekkäämmin demaripomo Risto Pesonen esiintymisestä tuossa kokouksessa. Lehti nimesi Pesosen käyttäytymisen ja tekemän aloitteen kokouksen The Endiksi.

Demaripomon aloite kunnanjohtajalle myönnettävästä opintovapaasta kunnallislain opiskelua varten on hänen viimeisin möläytys. Pesosella ja Antti Rinteellä on sama taipumus kulkea kohusta kohuun. Rinne kompastui viimeksi Jutta Urpilaiseen. Pesonen kompuroi aina kun kunnantalolle astuu. Mikä näitä demareita oikein vaivaa?

Pesosen aloite oli maanantaina kunnanhallituksen käsittelyssä. Minusta aloitteessa oli koston henki ja aloite oli suoranaista kunnanjohtajaa kohtaan tapahtuvaa kiusaamista. Esitin, ettei aloite aiheuta toimenpiteitä ja se on loppuun käsitelty. Kantani voitti äänin 4-1. Esitykseni takana olivat Susanna Leppänen (ps.), Maritta Mynttinen (kesk.) ja puheenjohtaja Esko Kekkonen (kesk.). Keskustan Outi Kiesilä ja Jukka Manninen katselivat kengänkärkiään ja äänestivät tyhjää. Pesonen oli luonnollisesti kipakasti aloitteensa takana ja uhosi, että valtuustossa saatte kuulla. ”Revi siitä sitten Pepe”, Pesonen letkautti.

Hallituksen kokouksen jälkeen Pesonen jakoi ”tiedotteensa”. Siinä hän kertoo olevansa tyrmistynyt kunnan päätöksenteon tasosta ja kunnanjohtajan ajojahdista, välikäsiä käyttäen, häntä kohtaan. Pesonen syyttelee paikallista mediaa aseenteelliseksi ja yksisilmäiseksi.

Pesonen on lyhyen valtuustokauden sisällä tullut osoittaneeksi, ettei hänellä ole poliittiselta ykkösjohtajalta tai edes rivivaltuutetulta vaadittavia ominaisuuksia, eikä edes tapoja. Olen pitkään ihmetellyt, miten kauan paikallinen työväenyhdistys katselee puheenjohtajansa toimintaa. Milloin sen mitta täyttyy?

 

Iltalehden toimittajaa Olli Ainolaa vapaasti lainaten: Risto Pesonen on muuttunut ”todellisesta johtajasta” nolojen tilanteiden mieheksi.

 

Intiaanit kanootissa ja muumit laaksossa

 

Luottamushenkilöurani aikana olen usein joutunut miettimään, ovatko Hirvensalmen kaikki valtuutetut samassa kanootissa ja kaikkien muumit laaksossa. Viimeksi pohdiskelin tätä asiaa kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina, kun demarivaltuutettu Risto Pesonen ripitti kuntaa ja vittuili kunnanjohtaja Seppo Ruhaselle. En ymmärtänyt Pesosen viestiä ja mietin: olinko minä kanootista pudonnut intiaani, vai hän.

Nipistin itseäni, sillä tuntui, että näin välillä painajaista. En nimittäin aina tiennyt, olinko Venäjän duuman istunnossa vai Hirvensalmen valtuuston kokouksessa. Paikallisen demarijohtajan puheet ja elkeet olivat kuin eräällä itärajan takaisella johtajalla. Niistäkään kun ei ota enää itse pirukaan selvää.

Sen verran kuitenkin tajusin, että toveri Pesosella oli jälleen se aika kuusta. Demaripomoa ketutti kuin etuhampaansa menettänyttä majavaa. Se ei meille muille luottamushenkilöille toki ole uutta, että demarijohtaja elämöi. Nyt Pesonen kuitenkin laski mäkeä ilman pulkkaa ja teki lopuksi kunnon mahalaskun mäntyyn. Ehkä tuon - nyt viimeistään - tajusivat myös ne muutamat häntä aiemmin kompanneet valtuutetutkin. Heitähän löytyy joitakin – onneksi vain muutamia - Keskustasta ja Kokoomuksesta.

Pesosen mielestä Hirvensalmella kaikki asiat ovat päin sitä itseään. Siis aivan kaikki. Hänen mielestä kaavat valmistellaan päin rantakiviä, omakotitalonäyttely meni poskelleen, historiankirjoitus on persiillään, kunnan hyvä taloudellinen tuloskin on yhtä helvettiä, kunnassa ei noudateta hyvää hallintotapaa, virkamiehet ylittävät toimivaltansa, Heikinkodin remonttia on suunniteltu salassa, Syväsmäkeen ei olisi pitänyt kaavoittaa tontteja. Pesosen lista oli pitkä kuin kroonisesta mielenhäiriöstä kärsivän sairauskertomus. Ja uskokaa pois, minun ei tarvinnut lainkaan värittää hänen sanomaansa.

Kokouksen lopussa Pesonen kiirehti puhujapönttöön jatkamaan ilosanomansa julistusta. Puhe – joka Pesosen mukaan olisi pitänyt pitää jo kaksi vuotta sitten - oli suoraa vittuilua kunnanjohtaja Seppo Ruhaselle. Loppuhuipennukseksi Pesonen veti käteensä aloitteen. Hän esitti, että kunnanjohtajalle myönnetään opintovapaata kunnallislain opiskelua varten. Demarijohtajalla heitti tällä kertaa lapaseen oikein kunnolla. Ja tämä jäänee hänen lyhyeksi jäävän poliittisen uransa suurimmaksi saavutukseksi Hirvensalmella.

Seuraavan yön nukuin jopa minäkin hieman huonosti. Arvaatte varmaan, kuinka huojentunut kuitenkin olin seuraavana aamuna. Huomasin nimittäin, etten se ollutkaan minä, joka putosi kanootista. Vaimoni vielä varmuudeksi vakuutteli minulle, että kaikki muuminikin olivat tallella. Siis ainakin hänen mielestään. Se olikin siis joku muu.

Demarijohtajan aloite saa kunnassa tietenkin asianmukaisen, mutta lyhyen käsittelyn. Päätöksenä todettaneen, ettei se aiheuta toimenpiteitä. Kohtuullista olisi myös viestittää, että Pesosen toiminta ei ole luottamushenkilön arvolle ja kunnan imagolle sopivaa. Eikä hän siis nauti hallituksen luottamusta.

Vahva imago syntyy arjen hyvistä toiminnoista

 

Hirvensalmella on hyvä imago. Näin voi päätellä, kun kuuntelee ympäristömme mielikuvaa kunnastamme. Me paikalliset kuitenkin harvoin näemme kuntamme hyviä asioita - valitettavasti. Mahdammeko olla liian lähellä niitä? Vai onko helpompaa vain olla ärripurri ja kyläjuntti vähän jokaisessa asiassa? Kaikki kyllä kykenevät arvostelemaan, harva kiittämään.

Kuntamme hyvä maine syntyy pienistä arjen asioista. Hyviä esimerkkejä löytyy vaikkapa päivähoidostamme ja peruskoulustamme. Päiväkotimme pienryhmätoiminta kiinnostaa Kangasniemen päivähoitoa. Puulan vastarannalta tullaan jopa tutustumaan sen toimintaan. Omppu saa olla hienona esimerkkinä naapurikunnalle joustavasta pienryhmätoiminnasta ja hyvästä hoitopaikasta.

Kunnassamme panostetaan myös erityisen hyvällä tavalla peruskouluikäisiin nuoriin. Perusopetuksen kokonaistuntimäärä on Hirvensalmella ollut 234 vuosiviikkotuntia. Se on ollut Etelä-Savon toiseksi korkein. Mm. Mikkeliin verrattuna hirvensalmelaiset nuoret saavat perusopetusta jopa kolme kuukautta enemmän. Tämä on iso panostus omiin nuoriimme, ja näkyy tietenkin tuloksissa.

Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukainen valtakunnallinen minimituntimäärä on 222. Hirvensalmella on juuri päätetty pitää tuntimäärä nykyisellä, 234 tunnin tasolla.

Liikunnan ystävänä minua ilahduttaa myös sen kasvava osuus peruskoulussamme. Ensimmäiselle ja toiselle luokalle on lisätty kummallekin yksi lisäliikuntatunti. Myös yläkoulun liikuntatunnit kasvavat yhdellä.

Ympäristökunnissamme arvostetaan Hirvensalmen toimintaa. Tästä kuultiin vaalien alla Tuukkalan koululla järjestetyssä vaalitilaisuudessa. Kangasniemeläinen ehdokas kehui maasta taivaisiin kuntamme panostukset uuden urheilukentän rakentamisessa. Hän oli huomioinut myös hirvensalmelaisten nuorten hyvän menestyksen. Ehdokas tuntui olevan terveellä tavalla kateellinen kunnallemme. Toivottavasti tuosta suitsutuksesta ei kukaan tilaisuudessa ollut paikallinen pahoittanut mieltään.

Hirvensalmen syntyvyyttä on pidetty myös heikkona. Viime vuonna syntyi 12 lasta. Tilastokeskuksen luvut osoittavat tämänkin vähättelyn vääräksi. Hirvensalmen syntyvyys on naapurikuntiin verrattuna hyvällä tasolla.

Hirvensalmella kokonaishedelmällisyys ylittää valtakunnan tason. Kunnassamme se on 2,15. Väestön uudistumistaso on valtakunnallisesti 2,1. Mikkelissä luku on vain 1,73, Mäntyharjussa 1,9, Pertunmaalla 1,58, Joutsassa 1,91 ja Kangasniemellä 1,97.

Kunnastamme löytyy paljon ilonaihetta. Pitää vain osata olla avoin, silmät ja korvat avoinna hyville asioille. Kyläjunttina eläminen on raskasta ympäristölle, ja varmaan itsellekin.

Museot Kissakoskelle – ei huono visio

 

Hirvensalmella pohditaan keskustaajamassa olevan kahden museon tulevaisuutta. Aihetta onkin. Tupa-museon ja kotiseutumuseon kävijämäärät ovat vuositasolla aivan surkeat. Pitäjäntuvalla olevaan Ahti Karjalaisen elämäntyömuseoon piipahti viime vuonna vain viitisenkymmentä kävijää ja entisen kansakoulun vintille kotiseutumuseoon kiipesi muutama sata ihmettelijää. On turhauttavaa ja suoranaista rahantuhlausta pitää museoita tällaisilla kävijäluvuilla edes avoinna. Ymmärrän hyvin sen arvostelun, jota museoiden ympärillä jälleen tilinpäätösvaltuustossa ensi maanantaina käydään. Siitähän on jo tullut perinne.

Kirjoittelin Länsi-Savon yleisönosastoon jo aikoja sitten, kuinka kotiseutumuseomme viinapannut ja Ahti Karjalaisen elämäntyö sopisivat saman katon alle. Kun kuntamme muidenkin päättäjien tuntoja kuuntelee, niin museoiden yhdistymiselle löytyy vahvaa kannatusta. Museotoiminnan kehittäminen on kirjattu myös kuntamme toimintasuunnitelmaan.

Sivistyslautakunta asetti viime vuoden puolella museoiden kehittämisryhmän. Sen toiminta on saatu käynnistettyä nyt keväällä. Isoja linjauksia ryhmä ei vielä ole rohjennut tehdä, mutta ilmapiiri taitaa olla viimeinkin positiivinen yhdistymiselle. Kotiseutumuseota ylläpitävässä Hirvensalmi-seurassakin on vihdoin ymmärretty, että jotain tarvitsisi tehdä.

Yhteiselle museolle on soviteltu tiloja Pitäjäntuvalta. Tuvasta ja kotiseutumuseosta ei yhdessäkään saadaan kuntaamme uutta matkailukohdetta, turistirysää tai vastaavaa. Se on ikävä kyllä faktaa.

Tarvitseeko museon siis seisoa keskellä kirkonkylää? Entiselle kunnantalolle voisi löytyä järkevämpääkin käyttöä. Elinkeinoasiamies Heikki Isokäännän visio museon sijoittamisesta Kissakoskelle saattaisi toimiakin. Kissakosken tehtaalla käy vuosittain (kesäisin) noin 20 000 kävijää.

Viedään uusi museo siis sinne, minne ihmiset luonnostaan tulevat. Ajatus ei kuulosta lainkaan hölmöltä. Kissakoskella on sopivia (mm. entisen elokuvavoimalan) tiloja tyhjillään. Siellä toimii jo sähkömuseo, jossa käy kesäisin tuhansia vieraita. Vanhan tehtaan miljöö on kiehtova. Pitäjämme suurmies, Ahti Karjalainen, ja kotiseutu istuisivat sinne oikein mainiosti.

Nyt meillä on lääkäri - kiitos

 

Kirjoitin viikko sitten terveysasemamme tilanteesta. Huolestumiseeni oli aihetta, sillä aseman lääkäritilanne oli talven aikana todella huono.

Asioin tänään äitini kanssa omalla terveysasemallamme. Saimme todella hyvää palvelua. Joten nyt on kiitoksen paikka.

Pistäytyessäni äitini luona aamulla, hän valitteli huonoa vointiaan. Kysyin, tarvitseeko hän lääkäriä. Tähän hän totesi: ”En tiiä jos vaikka”. Ota tuosta vanhan savolaisen vastauksesta nyt selvää.

Ajelin varmuuden vuoksi terveysasemallemme kysäisemään vastaanottoaikaa. Virallisestihan se olisi pitänyt tehdä ilmeisesti Ensineuvon kautta. Kun olen tottunut asioimaan yksinkertaisella ja vanhanaikaisella tavalla, niin toimin näin. Anteeksi vain Ensineuvo ja sen luojat.

Asemalla hoitajalta kysäisin vielä varmuuden vuoksi, saisinko varattua ajan lääkärille tiskiltä vai pitääkö soitella jonnekin. Ystävällinen henkilökunta totesi, että homma hoituu tätäkin kautta.

”Tänään olisi päivystysaika kello 11.15”. Käykö se, hoitaja kysäisi?

Reilun tunnin kuluttua olimme jo lääkärin vastaanotolla. Äitini sai erinomaista ja asiantuntevaa hoitoa. Pitkästä aikaa minulle tuli tunne, että nyt meillä on todella lääkäri Hirvensalmella.

Sain myös kuulla, että terveysasemallamme on 8/24-lääkäri ainakin heinäkuun loppuun. Erinomaista ja kiitos Tero Eklund hyvästä palvelusta. Toivon, että viihdyt Hirvensalmella.

Kuten jo aiemmin totesin, olen ehkä vanhanaikainen ja -tapainen. Ajanvaraus ”luukulta” ilman neuvovia välikäsiä ja aika lähes saman tien lääkärille. Näin minusta terveyspalvelujen tulisi toimia – ainakin meillä Hirvensalmella. Kiitos vielä kerran.

Kuuma sairaala

 

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri aikoo tulevina vuosina investoida Mikkelin keskussairaalaan alun toistasataa miljoonaa euroa. Väestöpohjaan suhteutettuna se taitaisi tehdä tonnin verran nuppia kohden.

Investoinnin lasketaan tuovan toiminnallista säästöä reilut 11 miljoonaa euroa. Kaksi miljoonaa säästyy kiinteistöistä (Moision myynti ja Pankalammen lakkauttaminen), loput yhdeksän miljoonaa revitään henkilöstöstä. Kun tuo yhdeksän miljoonan euron henkilöstösäästö kirjataan työpaikkoina, tarkoittaa se noin 225 henkilötyövuotta.

Investoinnin tuoma säästötavoite on asetettu viiteen prosenttiin. Sairaanhoitopiirin johto kuvaa tavoitetta maltillisen realistiseksi. Esimerkiksi Jyväskylässä sairaalainvestoinnin arvioidaan tuovan 10 prosentin säästön, mutta siellä on heitetty ilmoille jopa 20 prosentin säästölukuja. Kuinka realistisia nuo keski-suomalaisten lukemat ovat, sen aika näyttää.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin haasteet eivät lopu tähän suurinvestointiin. ESSHP:n tulisi viiden vuoden aikana päästä eroon noin neljän miljoonan alijäämästään. Se on haasteista kuitenkin ehkä pienin. Pähkäiltävää riittää myös ostopalveluissa, joiden hintalappu kasvaa vuosi vuodelta, kun Kuopiossa on ”piikki” auki. Etelä-Savon kustannuspainetta ei helpota, että Savonlinna valitsi yhteistyösuunnakseen tuplamatkan päässä (200 kilometriä) olevan Kuopion Mikkelin sijasta. Savonlinnan seudun noin 50 000 asukkaan palvelutarve olisi otettu avosylin vastaan Mikkelissä.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin isoihin haasteisiin ei näy vastauksia. Edessä on myös uusia ongelmia. Maakunnan väestö ikääntyy ja palvelujen käyttö kasvaa. Samaan aikaan kuitenkin vähennetään hoitavia käsipareja. Etelä-Savon kunnissa on myös vahva, ja mielestäni järkevä, tahto säilyttää palvelut lähellä kuntalaisia. Miten yhtälö ratkaistaan? Ehkä vain rahalla.

ESSHP:n kuntapalaverissa perjantaina 10.4. vallitsi jollakin tapaa alistunut ja turhautunut tunnelma. Soten ympärillä on puuhasteltu kymmenen vuotta, ja edelleen ollaan lähtöruudussa. Tai ei nyt aivan: Hirvensalmen sotepalvelut ”myytiin” hyvällä hinnalla Mikkelille edellisen valtuustokauden aikana. Kuntamme maksamaan hintalappuun kilahti satoja tuhansia lisää.

Sairaanhoitopiirin maksut ovat jo kolmatta vuotta perättäin samalla, vuoden 2013, tasolla. Tämä ei ole lainkaan järkevää taloudenpitoa. Vaikka maksuilla ei sairaanhoitopiirin taloutta ratkaista, niin vuosittainen tarkistus on paikallaan.

Tilaisuudessa arvioitiin, ettei optimaaliseen tavoitteeseen päästä. Mielestäni arvostetun kuntavaikuttajan näkemys on hyvinkin kohdallaan. Meidän on täällä Etelä-Savossa vain tunnustettava tosiasiat. Kun kuitenkin haluamme säilyttää hyvät sairaalapalvelut Mikkelissä ja omien kuntiemme terveysasemat, meidän on hyväksyttävä, että palvelut maksavat – jopa keskiarvoa enemmän. Terveydenhuolto ja sairaanhoito ovat mielestäni kuntalaisten tärkeimpiä palveluja. Yhteistä näkemystä luulisi löytyvän. Mutta mistä ne eurot kaivetaan?

Terveysaseman alasajoa?

 

Hirvensalmen terveysaseman toiminta alkaa jo olla huono vitsi. Näin olisin voinut kirjoittaa joitakin viikkoja sitten, sillä aseman lääkäritilanne on ollut talven aikana todella huono. Suorastaan surkea. Joku jo totesikin, että liito-oraviakin näkee jo useammin kuin lääkäriä paikallisella terveysasemalla. Näin täällä Hirvensalmella ajatellaan asiasta. Tämä vain tiedoksi johtavalle ylilääkärille Hans Gärdströmillekin sinne Mikkeliin.

Koko Mikkelin seudulla tuntuu olevan melkoinen pula lääkäreistä. Tämä heijastuu myös Hirvensalmen terveysaseman lääkäripalveluihin. Näin meille on virallisesti vakuuteltu. Toivottavasti Hirvensalmen lääkärivajeessa on kysymys vain tästä. Eikä esimerkiksi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen taholta tietoisesta terveysasemamme alasajosta?

Pistäydyin tänään terveysasemalla uusimassa reseptiä ja kuulostelemassa. Minulle kerrottiin, että tilanne on nyt parempi. Asemalle on saatu lääkäri. Perjantaiksi olisin jo saanut vastaanottoajan, jos olisin ollut sen tarpeessa. Ehdinkin jo hetken iloita tilanteesta. Hyvä etten tuulettanut, sillä lähes saman tien vedettiin matto hyvänolontunteeni alta, kun minulle epäillen todettiin: Kuinkahan kauan hän täällä viihtyy?

Olen ymmärtänyt, ettei Hirvensalmen terveysasema ole houkutteleva paikka lääkäreille. Etenkin nuoret lääkärit pyrkivät välttämään tänne sijoittumista. Pidän tilannetta outona ja kummallisena. Aivan vain ”maallikko-Kiminkisenä” minusta tuntuu, ettei parempaa ja leppoisampaa työpaikkaa voisi ollakaan.

Olen ymmärtänyt, että perusterveydenhoito kuten myös erikoissairaanhoito painiskelevat talousahdingossa ja säästöpaineissa. Tässä taloustilanteessa on todella kallista yhteiskunnalle, että hirvensalmelaiset mummot ja papat joutuvat hakemaan perusterveydenhuollon palvelunsa Mikkelin Pankalammelta. Paljon edullisemmaksi tulisi, jos hirvensalmelaiset saisivat palvelunsa läheltä ja omasta terveyskeskuksesta. Uskon, että johtava ylilääkärikin on tästä kanssani samaa mieltä.