Essote ja oma oppositiomme näkevät sote-mörköjä

Länsi-Savon päätoimittaja Timo Laitakari kirjoitti asiaa ottaessaan kantaa käynnissä oleviin sote-kuvioihin. ”Etelä-Savossa Hirvensalmi ja Kangasniemi ovat valmistelleet sote-kiinteistöjensä myyntiä yrityksille. Luonteeltaan kaupat ovat ihan eri sarjassa kuin Meri-Lappi, mutta pohjimmiltaan kyse on samasta asiasta: kunnat yrittävät huolehtia omasta edustaan tulevassa jättiuudistuksessa. Yhtäältä kyse on kuntalaisten palveluista, mutta vaikkapa Hirvensalmen tapauksessa myös kiinteistöomaisuuteen liittyvien riskien hallinnasta. Maan hallitusta ja maakunnissa sote-valmistelua tekeviä yksittäisten kuntien irtiotot tietysti harmittavat.”

Laitakari muistuttaa, että yksittäisten kuntien kannalta tilanne on täysin toinen. Hän korostaa, että kunnan päättäjät on valittu ajamaan kuntalaisten etua, ja se voi yksittäistapauksissa olla toinen kuin kokonaisetu. Päätoimittaja on asian ytimessä, osuvasti ja napakasti kirjoitettu.

Hoiva- ja terveysalalla toimivat yhtiöt, Attendo, Mehiläinen ja Esperi Care, investoivat parhaillaan vahvasti Mikkeliin. Yhtiöissä on nähty myös Hirvensalmi kiinnostavana alueena, mitä pidän erittäin positiivisena ja innovatiivisena asiana. Kuntamme on syksyn aikana käynyt neuvotteluja näiden kolmen yhtiön kanssa. Pieni kuntammehan voi tulevaisuudessa olla sote-palvelujen näyteikkuna, ja hyvin toimivat palvelut vetovoimatekijä.

Sote-kuviotamme on tarkasteltu monelta kulmalta, vaikka kokoomuslaisten ja demareiden taholta annetaan toisin ymmärtää. Essoteakaan ei suljettu pois asian valmistelusta. Johtaja Kortelainen on ollut kunnanhallituksessa kertomassa näkemyksiään. Hallitus on käynyt myös tutustumassa yksityisen hoivakodin palveluihin. Essoten hallituksen äskettäisen lausunnon mukaan, emme saisi toteuttaa vireillä olevia sote-suunnitelmiamme emmekä myöskään myydä sote-kiinteistöjämme. Lausunto oli tiedossamme tehdessämme kiinteistöjemme myyntiesitystä.

En ole vielä nähnyt, että Essote olisi ottanut kantaa Mikkelissä tapahtuvaan hoiva- ja terveysalan kehitykseen. Mielestäni kysymys on samoista asioista. Essote on ehkä myös halunnut ymmärtää väärin kuntamme sote-suunnitelmat. Käsittääkseni emme ole sulkemassa pois ketään toimijaa, emme yksityistä emmekä julkista. Olemme vain myymässä vanhentuneet sote-kiinteistömme 1,5 miljoonalla eurolla.
 

Kuntalaiset ja äänestäjämme odottavat meiltä luottamushenkilöiltä uskallusta tehdä isoja ja rohkeitakin päätöksiä. Hallituksen enemmistön keskuudessa on suuri huoli kuntalaisten sote-palveluista. Hallituksen vahva enemmistö näkee sote-kiinteistöjemme myynnin mahdollisuutena vastata tulevaisuuden haasteisiin. Nyt ei ole odottamisen aika, on päätösten paikka. Jos meillä ei ole rohkeutta ottaa tarjottua haastetta vastaan, niin varmaa on, että sote-juna puksuttaa viheltäen ohitsemme. Maakunta-soten mahdollisuuksiin ja haluun turvata lähipalvelumme suhtaudun suurella varauksella.

Paikalliselta kokoomusväeltä ja demareilta odotan nyt kykyä asettua tunteiden yläpuolelle. Ei pidä ryhtyä pelottelemaan kuntalaisia sote-möröillä. Eriävillä mielipiteillä ei rakenneta hirvensalmelaisille tulevaisuuden turvaa.

Virkamiesvihaa

 

Heti aluksi annan aivan ilmaisen neuvon Kokoomuksen puheenjohtajalle Pirkko Luntalle ja demareiden ”ykköstähdelle” Ari Kämpille. Kun tulette seuraavan kerran päättämään kuntamme asioista hallitukseen tai valtuustoon, niin muistakaa tämä: Parempi yksi ruuvi löysällä kuin kymmenen kireällä. Kokeilkaa.

Maanantaina kunnanvaltuuston kokouksessa tehtiin äänestysennätyksiä. Lyhyen luottamusmiesurani aikana ei valtuustossa ole myöskään hakattu päätä seinään yhtä sinnikkäästi, mitä maanantaina tehtiin. Luntta ja Kämppi äänestyttivät valtuustoa hallintosäännöstä peräti viisi kertaa. Turhaan. Joillakin oma sisäinen paha olo sekä katkeruus virkamieskuntaa – erityisesti kunnanjohtajaa - kohtaan näyttävät roikkuvan mukana kuin peräpukamat.

Minulle tuli välillä tunne, että kaksikko ei aina oikein paikallistanut olivatko he Hattulan, Kittilän vai Hirvensalmen valtuustossa päättämässä asioista. Puheista päätellen he olivat perehtyneet muiden kuntien hallintosääntöihin paremmin kuin oman kuntamme, koska toistivat useasti, että siellä ja siellä kunnassa tämä asia on kirjattu näin ja näin ja että näin pitäisi olla meilläkin.

Hallituksen puheenjohtajan Heikki Liukkosen muistutus, että olimme päättämässä Hirvensalmen kunnan hallintosäännöstä, oli osuva ja tuli tarpeeseen. Olen Heikin kanssa samaa mieltä, että meidän pitää tehdä hirvensalmelaisia päätöksiä oman kuntamme ja kuntalaisten parhaaksi. Naapurikuntiin ei kannata kurkkia, sillä kovin mallikkaita esimerkkejä ei niistä löydy, jos mittarina käytetään vaikkapa niiden talousosaamista.

Supermaanantain viimeinen äänestys käytiin luottamushenkilöiden palkkioista. Kunnanhallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimiva Luntta esitti Kämpin kannattamana, vuosipalkkioiden maksamista myös hallituksen ja valtuuston varapuheenjohtajille. Esitetty 500 euron palkkio sai täystyrmäyksen äänin 15-6. Jotkut haluavat tehdä luottamushommia ilmeisesti vain rahan takia.

Ensimmäistä kertaa valtuuston kokouksen jälkeen nukuin yöni kuitenkin erinomaisesti. Peräti kuusi tuntia unta putkeen, on minulle huima saavutus. Myös itse kokouksessa minulla oli oudon levollinen tunne. Tiesin, että hallintosäännöstä äänestetään. Luotin kuitenkin tietoihin, joita olin saanut Keskustan taholta. Minulle vakuutettiin, että suurimman ryhmän rivit pitävät ja päätökset hoidetaan ”kotiin”. Viime valtuustokaudella minulta ei taitanut herua ainuttakaan kiitoksen sanaa Keskustalle. Syyn varmasti tiedätte, yksi istui valtuuston lehterillä maanantaina. Nyt annan julkisen kiitoksen teille.

Jokainen tietysti saa valita kumppaninsa, mutta hieman minua ihmetyttää tämän parivaljakon perässähiihtäjät. Erityisesti suren kristillisten ja perussuomalaisten edustajia. Ajatteletteko te todella samalla tavalla kuin ”johtajanne”? Jos todella haluatte ”viitasaarelaisen sahurin” leiman, niin jatkakaa toki samaan malliin.

Mutta vaihtoehtojakin kyllä löytyy, jos tulette toisiin ajatuksiin.

Vaihdetaanko kakkosellekin vaippa, kysyttiin Kyyhkylässä

Olen ollut poissa vähän kaikista ympyröistä koko lokakuun. Vaimoni mielestä on ollut ihan hirveän kauheaa, kun blogiini ei ole ilmestynyt mitään uutta. Yritän olla jatkossa aktiivisempi. Poissaololleni on kuitenkin luonnollinen selitys.

Kuun alussa iski kova kuume. Muutaman päivän tilannetta kotona seurattuani menin paikalliseen terveyskeskukseen kyselemään, mitä tässä pitäisi tehdä. Nopeasti otettu verikoe kertoi CRP:n huitelevan korkealla ja hoitaja totesi minulle: ”Nyt sinä lähdet Mikkeliin.”

Päivystyksessä epäiltiin ensin myyräkuumetta, mutta jo illalla minulla todettiin määrittämätön keuhkokuume, johon sain lääkityksenä antibioottia suoraan suoneen. Olin ilmeisesti vip-potilas, sillä päivystystuntien aikana vastaanottopalvelujen ylilääkäri Hans Gärdströmkin poikkesi kertomassa sänkyni laidalla, että hänet oli hälytetty töihin ruuhkan takia. Mitäpä minä tuolla tiedolla siinä tilanteessa tein? Ei se edes helpottanut oloani, sillä minuahan hoitivat toiset lääkärit.

Keskussairaalavuorokauden jälkeen minut siirrettiin Kyyhkylän lähikuntoutusosastolle jatkohoitoon. Hirvensalmelle siirto ei ollut mahdollista, koska Heikinniemessä ei olisi pystytty antamaan sairauteni vaatimaa hoitoa. Kyyhkylässä vierähti lähes viikko. Tuona aikana minulle vakuuteltiin useamman kerran, että terveysalan yritykset havittelevat vain voittoja julkisesta terveysbisneksestä. Olen tottunut kuuntelemaan ihmisten huolia, joten sinänsä tässä ei ollut mitään uutta. Ihmettelin vain, miksi tästä avauduttiin minulle.

Loppukuu menikin sitten toipumisen merkeissä ja pihamaata talvikuntoon laitellessa.

Sairaalaviikkoni aikana yksi kunnanhallituksen kokous ja poikien kanssa sovittu Tallinnan reissu jäivät väliin. Tuossa hallituksen kokouksessa Essoten johtaja Risto Kortelainen oli paikalla. Toivottavasti hän kertoi soten tulevaisuudesta eikä heitellyt kapuloita kuntamme sote-suunnitelmiin. Tallinnan reissusta tuli pojille karaoke- ja kulttuurimatka, kun en ollut mukana.

Nyt odotan innolla loppuvuotta, sillä siihen sisältyy kuntamme kannalta isoja asioita. Tulevana maanantaina valtuusto päättää mm. veroprosenteistamme. Päätös on helppo tehdä, sillä painetta verojen nostamiseen ei tällä hetkellä ole. Ensi vuoden talousarvionkin laatiminen taitaa olla meille helppoa.

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, ja miksi eivät pitäisi, niin hallintosäännöstä ja maa-alueiden myymisestä valtuustossa äänestellään. Uskon kuitenkin, että päätökset syntyvät hallituksen esitysten mukaisesti. Avainasemassa on tietysti Keskusta. Ilokseni olen huomannut, että ainakin puolueen hallitustyöskentelyyn on Liukkosen Heikin johdolla tullut sitä toivomaani jämäkkyyttä.

Vielä tämän vuoden puolella ainakin kunnanhallituksemme ottaa kantaa kuntamme sote-linjauksiin. Mielestäni aiemmin syksyllä tehty periaatelinjaus sote-kiinteistöjemme myymisestä on edelleen oikea tie. Kysymys ei ole palvelujen yksityistämisestä, vaan järkevästä varautumisesta tuleviin uudistuksiin.

En usko, että maakunta-sote, jos ja kun se joskus tulee, toisi meille mitään uutta ja hyvää. Ei siihen ole kyennyt Essotekaan. Maakuntataso vie meiltä viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa sote-palveluihimme. Siksi meidän kannattaa toimia nyt.