Sote-päätöksemme on myös elinkeinopolitiikkaa

Kunnanvaltuuston tämän viikkoisen kokouksen pääpuheenaiheeksi nousi odotetusti sote-kiinteistöjemme kauppa. Reilun tunnin käsittelyn jälkeen äänestimme kahdesti. Lopulta kaikki valtuutetut olivat myynnin kannalla. Myös tähän saakka myyntiä vastustaneet kokoomuksen ja demarien valtuutetut äänestivät myynnin puolesta. Hienoa, että ymmärsitte lopulta asian.

Maanantaina teimme vain vanhentuneiden sote-kiinteistöjemme myyntipäätöksen. Se on ainoastaan kiinteistökauppa, joka toivottavasti saadaan nyt nopeasti maaliin.  Myymällä vanhentuneet sote-kiinteistömme vältämme edessä olevan kiinteistöriskin. Se on kunnallemme miljoonien arvoinen päätös. Tavoitteemme on turvata kuntalaisille palvelut omalla paikkakunnallamme, ja myyntipäätös on askel kohti tätä päämäärää.

Kokoomukselta ja demareilta voisi kuitenkin kysyä, miten vuoden viimeinen valtuuston kokous meni noin niin kuin omasta mielestä? Miltä tuntui jättää itse hyväksymästänne päätöksestä eriävä mielipide? Eikö tuollainen käyttäytyminen nolota? Miten kokoomuksen puheenjohtaja ja sote-valtuutettumme selittää Essoten Kortelaiselle, kun tuli äänestäneeksi sote-kiinteistöjemme kaupan puolesta? On nimittäin tuntunut siltä, että olette ollut Essoten edustaja kuntamme valtuustossa ja hallituksessa, ettekä Hirvensalmen edustaja – joksi teidät on valittu - Essoten elimissä.

Paikallinen kokoomusvasemmisto on nähtävästi unohtanut, että koko sote-uudistuksen keskeisin tavoite on parantaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja hillitä niistä aiheutuvien kustannusten kasvua. Nyt sote maksaa yhteiskunnalle sietämättömän paljon. Säästötavoite on kolme miljardia euroa. Kun sitä kurotaan kiinni, ensimmäisenä säästökohteena tulevat olemaan kiinteistöt ja sitä seuraa palvelujen keskittäminen.

NHG:n viime vuonna kokoaman raportin mukaan reilu kolmannes nykyisin käytössä olevista sote-kiinteistöistä jää sote- ja maakuntauudistuksen myötä tarpeettomiksi. Hirvensalmella nykyiset kiinteistöt eivät täytä vaatimuksia. Jo nyt julkinenkin sektori (Essote) keskittää palvelujaan vahvasti Mikkelin keskustaan. Kaupungin tyhjästä torista on lähivuosina tulossa rollaattoreiden parkkipaikka.

Hirvensalmella soteen uppoaa yli 9 miljoonaa euroa. Menot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, eikä perälautaa ole näkyvissä. Mitä me saamme vastineeksi? Viimeisimmän Arttu-kyselytutkimuksen mukaan kuntalaiset eivät ole tyytyväisiä Essoten tarjoamiin palveluihin. Millä logiikalla emme siis saisi pyrkiä parantamaan kuntalaisille tarjottavia palveluja?

Nyt vireillä oleva valtakunnallinen malli ei nähdäkseni estä yksityisen toimijan palveluita ainoana pienellä paikkakunnalla, esimerkiksi Hirvensalmella. Miksi paikallinen vasemmistokokoomus ei antaisi yhtiöiden ja yksityisten yritysten osallistua palvelujen tuottamiseen ja ylläpitää näin laadukasta julkista järjestelmää? Palvelujen säilyminenhän kunnassa on myös mitä parhainta elinkeinopolitiikkaa.

Itämaan tietäjiä

Hirvensalmen seurakunnalla menee huonosti. Ainakin, jos Kauppalehden äskettäin julkaisemaan juttuun on uskominen. Ja miksi ei olisi, sillä tuskin arvostettu lehti on numeroitaan juttuunsa bingokoneella pyörittänyt.

Köyhä jättää kirkon, rikas jää, uutisoi Kauppalehti. Lehden analyysissä käsitellään evankelilais-luterilaisen kirkon taloutta. Jutussa on myös tilastoitu heikoimmat ja parhaat seurakunnat talouden näkökulmasta. Tilaston mukaan Hirvensalmen seurakunta on niiden kymmenen seurakunnan joukossa, joiden tulos on pahiten pakkasella. Vain kolmessa seurakunnassa talousasiat olivat Hirvensalmen seurakuntaa heikommin. Lehden mukaan seurakuntamme tulos oli -63,3 euroa per jäsen.

Kauppalehti kirjoittaa, että tyypillisesti talousvaikeuksista kärsivät pienet ja maantieteellisesti syrjässä olevat seurakunnat, paluumuuttoa tapahtuu vain ruumisarkuissa.

Ainakin minulle Hirvensalmen seurakunnan surkea taloustilanne tuli hieman puskista. Kylillä on toki kuiskittu, ettei seurakunnalle ole rahaa oikein mihinkään muuhun kuin hallinnon pyörittämiseen. Sanotaan, että hyvätkin toimintaan kohdistuvat esitykset ”torpataan” toteamalla, ettei ole rahaa. Silti en oikein tahdo uskoa tuota taloustilannetta todeksi. Pikemminkin uskon, että niiden pienten hyvien asioiden toteuttaminen on ollut enemmänkin jonkun tahdosta kuin euroista kiinni.

Kauppalehti kirjoittaa, että kirkolla on turvanaan vahva tase ja pienet velat. Näin on varmaan Hirvensalmen seurakunnallakin. Seurakunta on saanut viime vuosina myös mittavia testamenttivaroja. Seurakuntakodin ja kirkon remontteihin on saatu hyvin avustuksia, joten nämäkään investoinnit eivät hirveästi rasita taloutta. Malvaniemessä seurakunnalla on myynnissä miljoonan edestä rantatontteja.

Rahapula tuskin aivan pian kolkuttaa seurakuntamme ovella, joten sitä tahtoa enemmän kehiin uusien hyvien asioiden toteuttamiseksi.