Essote, miten käy pienten kuntien palveluille?

Olen jo pitemmän aikaa seurannut huolestuneena Essoten toimintaa. Viime viikkojen uutisoinnit tältä saralta ovat vain vahvistaneet näkemystäni. Vaikuttaa siltä, että julkinen sektori ajaa pienten kuntien sote-palveluja alas. Essoten alueella huonona ”hyvänä esimerkkinä” ovat oman kuntani Hirvensalmen, Pertunmaan ja Puumalan lääkäripalvelut.

Kun vuosi sitten väänsimme Hirvensalmen lääkäripalveluista, saimme toimintansa juuri aloittaneelta Essotelta selityksiä selitysten perään siitä, miksi Hirvensalmella ei ollut lääkäriä moneen kuukauteen. Selityksistä olisi voinut painaa vaikkapa Aku Ankan vuosikerran tapaisen pokkarin. Tosin yhtä hauskaa luettavaa se ei olisi ollut. Kun Mäntyharjulta ärähdettiin äskettäin viikonlopun lääkäripäivystyksen toimimattomuudesta, sitä pyydettiin Essoten taholta oikein lehdessä julkisesti anteeksi. Samalla luvattiin laittaa palvelu kuntoon.

Puumalaan haettiin muutama kuukausi sitten lääkäriä. Yhtään hakemusta ei saatu. Essoten taholta asia kuitattiin toteamalla lehdessä, etteivät pienet kunnat kiinnosta lääkäreitä. Pertunmaalla lääkärin tehtäviä hoitaa silloin tällöin Essoten vastaanottopalvelujen vastuulääkäri. Länsi-Savossa toimittaja kirjoitteli Pertunmaan tapauksesta ja kyseli, onko tämä sankariteko?

Ei todellakaan. Vastuulääkärin kannattaisi keskittyä siihen, minkä hän osaa eli terveyskeskuslääkärin perustyöhön. Vastaanottopalvelujen kehittämiseen ja markkinointiin löytyy varmasti parempaa osaamista muualta.

Puumalaan ja Pertunmaahan verrattuna Hirvensalmella lääkäripalvelut vaikuttavat olevan huomattavasti paremmin. Tämän hetkiseen tilanteeseen voimme jotenkuten olla tyytyväisiä, mutta tuskin kauan, jos tämä välinpitämätön linja jatkuu.

Kuntamme ambulanssipäivystys on myös jatkuvan epävarmuuden alla. Muutama vuosi sitten meiltä vietiin yöaikainen päivystys. Viime keväänä infotilaisuudessa Heikinniemessä Essoten edustaja vakuutti ambulanssin säilyvän Hirvensalmella. Tosin hän jätti kertomatta, kuinka kauan saamme pitää päivystyksen. Sekin nimittäin taitaa olla jatkuvasti ”liipasimen” alla.

Joulukuussa teimme valtuustossa päätöksen ja selvän linjauksen oman kuntamme sote-palveluista, kun päätimme myydä sote-kiinteistömme Attendolle. Tämä on luonnollisesti herättänyt monenlaisia mielipiteitä. Muutamat luottamushenkilötkin ovat saaneet tästä tekemästään päätöksestä nähtävästi jo elinikäisen trauman.

Kuntalaisilta tullut palaute on kuitenkin ollut valtaosaltaan myönteistä. Tässä julkisen sektorin myllerryksessä ja epävarmuuden tilassa, olemme tehneet varmasti oikean ratkaisun. Kevään korvalla pääsemme tekemään varsinaisen kaupan ja pääsemme eteenpäin.

Kangasniemellä tehtiin myös äskettäin hyvin samantapainen sote-päätös. Vaikuttaa myös vahvasti siltä, etteivät Hirvensalmen ja Kangasniemen päätökset jää maakunnassa ainoiksi. Liikehdintää tuntuu olevan muuallakin.

Väärät ratkaisut vievät elinvoimaa

Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset eivät tuoneet kunnille säästöjä, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa.

Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita.

Palveluverkkoon kuntaliitokset kuitenkin vaikuttivat. VATT:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin. Samalla palveluverkko eriytyi. Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.

Länsi-Savo kertoi viikonvaihteessa 90-luvulla kuntaliitoksen tehneen Anttolan kuulumisia. Anttolan väki on saanut kuulla viime päivinä lukuisia lopettamisuutisia. Lehti kysyy: Alkoiko Anttolan saattohoito? — Pankki suljetaan, automaatti on lähdössä, koulu sinnittelee parakeissa ja lääkärin vastaanotto oli pitkään suljettuna. En väitä, että Anttolan alamäki olisi kokokaan tehdyn kuntaliitoksen syytä, mutta liitoksella on varmasti ollut merkittävä vaikutus entisen kunnan kehitykseen ja henkiseen vireyteen. Väärät ratkaisut vievät elinvoimaa.

Etelä-Saimaa kyseli viime viikon numerossaan: Selviääkö piskuinen Etelä-Karjala? Uutisen mukaan maakunta joutuu eloonjäämiskamppailuun, toteutuu sote- ja maakuntauudistus tai ei. Tätä mieltä ovat lappeenrantalaiset kansanedustajat.

Miten käy pikkuisen Etelä-Savomme? Oma maakuntamme on vain 18 000 asukasta naapuriaan suurempi. En tunne oman maakuntamme kansanedustajiemme mieliä tulevista uudistuksista, sillä heillä on tapana lähinnä hymistä asioille. Selkosuomea kuulee edustajiltamme harvoin.

Nähdäkseni taistelemme täällä aivan samojen ongelmien parissa kuin etelä-karjalaiset naapurimme. Kun tuleva maakuntauudistus jäänee lyhytaikaiseksi, niin eikö Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kannattaisi jo nyt katsella yhteistyön mahdollisuuksia.

Hirvensalmella tehtiin oikeita päätöksiä 90-luvun kuntaliitoshuumassa. Anttolaan, Otavaan, Ristiinaan ja Haukivuoreen verrattuna olemme pärjänneet suorastaan erinomaisesti itsenäisenä kuntana. Toki meilläkin on omat ongelmamme, sote, syntyvyys, asukasluku, työpaikat.

Sotesta teimme vastikään oikean päätöksen. Sillä varmistamme palvelujen säilymisen kunnassamme.

Syntyvyys, asukasluku ja työpaikat ovat yhteinen ongelma koko maakunnassa, koska alueelta puuttuu voimakas kasvukeskus. Valitettavasti Mikkelikään ei ole sitä.

  

Koirille puisto – ehkä, jos ja kun

Paikallislehtemme Hirvensalmelainen uutisoi koirapuistohankkeesta näyttävästi viime numerossaan. Lehden uutisen mukaan koirapuistosta on noussut oikea kansanliike. Lehden jutun perusteella vaikuttaa siltä, että asiasta meuhkataan puskaradiossa ja facebookissa. Myös muutamat luottamushenkilöt ovat oivaltaneet populistisen tavan elämöidä tästä julkisuudessa. Tämäkö on sitä kansanliikettä?

Facessa lymyileminen on ilmeisesti tätä päivää, mutta se ei mielestäni ole oikea kanava vaikuttaa esimerkiksi tässä koirapuisto –hankkeessa. Mitä jos tulisitte pois sieltä puskista ja ryhtyisitte oikeasti toimimaan hankkeen toteutumisen hyväksi – jos puistoa todella kaivataan ja tarvitaan Hirvensalmella.

Samaisessa jutussa on haastateltu kunnan teknistä johtajaa. Hän korostaa, että koirapuiston taustalla tulee olla yhdistys tai järjestö, jotta hanke etenee. Teknisen lautakunnan tekemään linjaukseen on helppo yhtyä. Jos jotain halutaan, on sen eteen myös tehtävä ja toimittava. Lehtijutun perusteella vaikuttaa nyt hieman siltä, että hanketta ajavat haluavat tulla katettuun pöytään.

Samantapaista keskustelua käytiin muutama vuosi sitten Mäntyharjulla. Siellä kennelyhdistys tarttui härkää savista ja rakensi talkoilla koirapuiston. Mutta miten sille on käymässä. Puiston historia näyttää jäävän lyhyeksi. Kennelyhdistyksen puheenjohtaja Tanja Hartonen-Pulkka kirjoitti Pitäjänuutisissa 14. joulukuuta, että yhdistys harkitsee koirapuiston sulkemista. ”Osa käyttäjistä ei pidä sitä siistinä. Näin ollen käyttö vähenee. Muutamat käyttäjät pilaavat tarhan maineen. Jokainen siivoaa oman koiransa jätökset. Nyt ulosteet ovat pakastuneet ja piilossa lumen alla”, hän pahoittelee.

Riparinuoret reissulle

Lehdessä uutisoitiin myös seurakunnan ensi vuoden suunnitelmista. Nyt kun kirkon ja Suomen 100-vuotisjuhlat ovat takanapäin, seurakunnan edustaja toteaa, että seurakunnassamme aiotaan hengähtää hetki. Kellotapulin katto aiotaan kuitenkin tervata ja rippikoululaiset laittaa reissun päälle. Seurakunnan edustaja kertoo, että rippinuorten ikäluokka on liian pieni joten seurakuntamme ei järjestä heille perinteistä riparileiriä. Leirin järjestää Mäntyharjun seurakunta.

Mikä on liian pieni ikäluokka? Kaksikymmentä, viisitoista, kymmenen? Mielestäni ei mikään näistä.

Jonkun mielestä seurakunnan linjaus on varmaan hyvää yhteistyötä naapuriseurakunnan kanssa. Toisaalta voi myös olla, että riparinuoremme ovat asiasta pelkästään innoissaan.

Mielestäni tämä on seurakuntamme taholta kuitenkin kylmää talouslaskelmointia, jossa nuorista välittäminen ja inhimillisyys jäävät sivurooliin. Myös seurakunnalta voisi odottaa nykyistä enemmän panostamista nuoriimme.