Väärät ratkaisut vievät elinvoimaa

Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset eivät tuoneet kunnille säästöjä, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa.

Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita.

Palveluverkkoon kuntaliitokset kuitenkin vaikuttivat. VATT:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin. Samalla palveluverkko eriytyi. Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.

Länsi-Savo kertoi viikonvaihteessa 90-luvulla kuntaliitoksen tehneen Anttolan kuulumisia. Anttolan väki on saanut kuulla viime päivinä lukuisia lopettamisuutisia. Lehti kysyy: Alkoiko Anttolan saattohoito? — Pankki suljetaan, automaatti on lähdössä, koulu sinnittelee parakeissa ja lääkärin vastaanotto oli pitkään suljettuna. En väitä, että Anttolan alamäki olisi kokokaan tehdyn kuntaliitoksen syytä, mutta liitoksella on varmasti ollut merkittävä vaikutus entisen kunnan kehitykseen ja henkiseen vireyteen. Väärät ratkaisut vievät elinvoimaa.

Etelä-Saimaa kyseli viime viikon numerossaan: Selviääkö piskuinen Etelä-Karjala? Uutisen mukaan maakunta joutuu eloonjäämiskamppailuun, toteutuu sote- ja maakuntauudistus tai ei. Tätä mieltä ovat lappeenrantalaiset kansanedustajat.

Miten käy pikkuisen Etelä-Savomme? Oma maakuntamme on vain 18 000 asukasta naapuriaan suurempi. En tunne oman maakuntamme kansanedustajiemme mieliä tulevista uudistuksista, sillä heillä on tapana lähinnä hymistä asioille. Selkosuomea kuulee edustajiltamme harvoin.

Nähdäkseni taistelemme täällä aivan samojen ongelmien parissa kuin etelä-karjalaiset naapurimme. Kun tuleva maakuntauudistus jäänee lyhytaikaiseksi, niin eikö Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kannattaisi jo nyt katsella yhteistyön mahdollisuuksia.

Hirvensalmella tehtiin oikeita päätöksiä 90-luvun kuntaliitoshuumassa. Anttolaan, Otavaan, Ristiinaan ja Haukivuoreen verrattuna olemme pärjänneet suorastaan erinomaisesti itsenäisenä kuntana. Toki meilläkin on omat ongelmamme, sote, syntyvyys, asukasluku, työpaikat.

Sotesta teimme vastikään oikean päätöksen. Sillä varmistamme palvelujen säilymisen kunnassamme.

Syntyvyys, asukasluku ja työpaikat ovat yhteinen ongelma koko maakunnassa, koska alueelta puuttuu voimakas kasvukeskus. Valitettavasti Mikkelikään ei ole sitä.