Essotessa näyttää myös olevan helppoa pelata
alijäämillä. Toiminnan rahoittaminen alijäämiä kasvattamalla ei peruskunnissa
kuitenkaan kauan vetele. Alijäämä rasittaa nimittäin peruskuntia pakollisena
varauksena. Essoten taloussuunnittelun mukaan yhtymän alijäämä vuonna 2021
olisi reilut 20 miljoonaa euroa. Esimerkiksi tuosta summasta Hirvensalmi
joutuisi tekemään varauksen, mikä on reilun yhden tuloveroprosentin verran.
Kuntien rahoitusosuus Essotelle kasvaa ensi vuonna 1,7 prosenttia. Silti Essotessa valitetaan, etteivät kunnat anna tarpeeksi rahaa. Miten se tehtäisiin, sillä kuntien rahoitustilanne on jo nyt tiukalla. Kunnissa talouden linjaukset on perusteltu vastaamaan reaalitalouden kehitystä.
Kuntien tuloveroprosentin nostaminen ei myöskään ole lääke Essoten menojen kestämättömään nousuun. Ylimääräistäkään rahaa ei kunnissa ole. Mistä kunnan palveluista esimerkiksi Hirvensalmi leikkaisi, nuorilta ja lapsilta, perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta?
Essoten valtuuston tulisi aidosti miettiä – kun kuntayhtymän virkamiesjohto ei näytä siihen pystyvän - miten menojen nousua hillitään. Hallinnon karsiminen olisi varmasti yksi mahdollisuus. Menot tulisi asettaa noudattamaan reaalitalouden kehitystä.
Pienten kuntien palveluverkon supistaminen ei ole oikea, inhimillinen ja tasapuolinen ratkaisu Essoten talousongelmien ratkaisussa. Semminkin kun Essote rakentaa ja keskittää massiivista – ehkäpä jopa ylimitoitettua - palveluverkkoa kaupungin keskustaan. Mutta juuri pienten kuntien kurittamiseksi Essoten touhu näyttää menevän. Hirvensalmeltakin aiotaan viedä ensivasteyksikkö.
Mahdollisen maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen Essoten ”harrastama” holtiton talousmeno ei olisi enää mahdollista. Maakunnallinen sote joutuisi tulemaan toimeen valtion antamalla määrärahalla. Sitä ennen nykymenon jatkuessa, Essote ehtii jättämään kunnille ison laskun maksettavaksi.