Essote vie kunnat taloussuohon

Ensi vuoden talousarvioiden valmistelut ovat käynnissä seudun kunnissa ja Essotessa. Kenellekään ei liene epäselvää, että parhaillaan lausunnolla oleva Essoten menokehitys on kuntien talouden kannalta kestämätön. Yleisen talouden kasvuvauhdin prosentit ja kuntien menoraamit ylittyvät Essoten kasvavissa menoissa. Kuntien kannalta ongelmana on, ettei Essoten budjetti pidä, vaan vuotaa kuin reikäinen sateenvarjo.

Essotessa näyttää myös olevan helppoa pelata alijäämillä. Toiminnan rahoittaminen alijäämiä kasvattamalla ei peruskunnissa kuitenkaan kauan vetele. Alijäämä rasittaa nimittäin peruskuntia pakollisena varauksena. Essoten taloussuunnittelun mukaan yhtymän alijäämä vuonna 2021 olisi reilut 20 miljoonaa euroa. Esimerkiksi tuosta summasta Hirvensalmi joutuisi tekemään varauksen, mikä on reilun yhden tuloveroprosentin verran.

Kuntien rahoitusosuus Essotelle kasvaa ensi vuonna 1,7 prosenttia. Silti Essotessa valitetaan, etteivät kunnat anna tarpeeksi rahaa. Miten se tehtäisiin, sillä kuntien rahoitustilanne on jo nyt tiukalla. Kunnissa talouden linjaukset on perusteltu vastaamaan reaalitalouden kehitystä.

Kuntien tuloveroprosentin nostaminen ei myöskään ole lääke Essoten menojen kestämättömään nousuun. Ylimääräistäkään rahaa ei kunnissa ole. Mistä kunnan palveluista esimerkiksi Hirvensalmi leikkaisi, nuorilta ja lapsilta, perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta?

Essoten valtuuston tulisi aidosti miettiä – kun kuntayhtymän virkamiesjohto ei näytä siihen pystyvän - miten menojen nousua hillitään. Hallinnon karsiminen olisi varmasti yksi mahdollisuus. Menot tulisi asettaa noudattamaan reaalitalouden kehitystä.

Pienten kuntien palveluverkon supistaminen ei ole oikea, inhimillinen ja tasapuolinen ratkaisu Essoten talousongelmien ratkaisussa. Semminkin kun Essote rakentaa ja keskittää massiivista – ehkäpä jopa ylimitoitettua - palveluverkkoa kaupungin keskustaan. Mutta juuri pienten kuntien kurittamiseksi Essoten touhu näyttää menevän. Hirvensalmeltakin aiotaan viedä ensivasteyksikkö.

Mahdollisen maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen Essoten ”harrastama” holtiton talousmeno ei olisi enää mahdollista. Maakunnallinen sote joutuisi tulemaan toimeen valtion antamalla määrärahalla. Sitä ennen nykymenon jatkuessa, Essote ehtii jättämään kunnille ison laskun maksettavaksi.