Evankelis-luterilainen kirkko on isojen haasteiden
edessä. Kirkkoon kuuluvien osuus on
laskenut alle seitsemäänkymmeneen prosenttiin. Kirkosta eronneet ovat lähes
kokonaan jääneet kaikkien uskontokuntien ulkopuolelle, sillä muihin
uskontokuntiin kuuluu vain muutama prosentti suomalaisista.
90 prosentin raja alittui vuonna 1985, 80 prosenttia
vuonna 2009. Jatkossa osuus kutistuu nykyistä nopeammin, koska nykyään yhä
harvempi vauvoista tulee liitetyksi kirkkoon kasteessa. ”Tänäkin vuonna on
kirkosta eronnut yli 40 000 suomalaista. Se tarkoittaa käytännössä koko vuoden
luvun ylittävän 50 000”, arvioi eroakirkosta.fi-palvelun tiedottaja Jori
Mäntysalo.
Kirkosta eroamisen syitä on monia, ja ero on tietenkin
jokaisen oma henkilökohtainen ratkaisu. Myös kirkko on omalla toiminnallaan ja
päätöksillään vauhdittanut jäsenmääränsä laskua. Kun kirkko luokittelee omat
jäsenensä hyviin ja huonoihin, ja asettuu ihmisten onnen esteeksi, tällainen
toiminta ei voi olla vaikuttamatta käyttäytymiseen.
Monien muiden seurakuntien tavoin Hirvensalmen seurakunnastakin
on tullut saman vanhan polun tallaaja. Seurakunnan toiminta ei ole trendikästä,
eikä toimintaan osallistuminen ole ”hottia”. Vapaaehtoistoiminta ei kiinnosta
nykypäivänä. Kotikirkon killan tyyppisestä vahvasta talkoo- ja vapaaehtoistyöstä
on enää turha haikailla. Sellaista ei enää synny.
Seurakuntamme vastavalitut kirkkovaltuutetut ovat
isojen asioiden äärellä omassa seurakunnassaan. Jo tuleva vuosi näyttää tuleeko
heistä kahvinkeittäjiä vai todellisia toiminnan uudistajia. Seurakuntavaalien
ääniharavan Timo Marttisen haastattelusta voisi päätellä, että ensimmäinen
vaihtoehto taitaa olla se, joka helpoimmin toteutuu.
Kolmannelle valtuustokaudelle valitun Marttisen mukaan
seurakunnassa on myös paljon pohdittu, miten nuoria saataisiin mukaan
seurakunnan toimintaan. Ilmeisesti sitä viisasten kiveä ei ole löydetty, koska
kahdeksaan vuoteen ei asiassa ole tapahtunut mitään. Vai onko niin, että puheet
ovat olleet vain muodollista sanahelinää ja asialle ei ole haluttu oikeasti tehdä
mitään? Aikaa olisi kyllä ollut.
Marttisen mukaan tulevalla kaudella joudutaan myös ratkaisemaan
tuleeko Hirvensalmesta yhden papin seurakunta, kun nykyinen kirkkoherra jää
eläkkeelle. Päättäjille tämä lienee edessä olevista haasteista helpoimmin
ratkaistavissa. Nimittäin, missä muualla seurakunnan kaksipappisuus on näkynyt
kuin seurakunnan henkilöstömenoissa?
Kirkkovaltuuston 15 jäsenestä uusia on kahdeksan.
Valtuuston enemmistö voisi halutessaan ohjata seurakunnan toiminnan uusille ja
kiinnostaville poluille. Mahdollisuuksia siis olisi, eikä nykyistä vireämpään
seurakuntaelämään paljoa vaadita.