Kahvinkeittäjiä vai uudistajia

Evankelis-luterilainen kirkko on isojen haasteiden edessä.  Kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut alle seitsemäänkymmeneen prosenttiin. Kirkosta eronneet ovat lähes kokonaan jääneet kaikkien uskontokuntien ulkopuolelle, sillä muihin uskontokuntiin kuuluu vain muutama prosentti suomalaisista.

90 prosentin raja alittui vuonna 1985, 80 prosenttia vuonna 2009. Jatkossa osuus kutistuu nykyistä nopeammin, koska nykyään yhä harvempi vauvoista tulee liitetyksi kirkkoon kasteessa. ”Tänäkin vuonna on kirkosta eronnut yli 40 000 suomalaista. Se tarkoittaa käytännössä koko vuoden luvun ylittävän 50 000”, arvioi eroakirkosta.fi-palvelun tiedottaja Jori Mäntysalo.

Kirkosta eroamisen syitä on monia, ja ero on tietenkin jokaisen oma henkilökohtainen ratkaisu. Myös kirkko on omalla toiminnallaan ja päätöksillään vauhdittanut jäsenmääränsä laskua. Kun kirkko luokittelee omat jäsenensä hyviin ja huonoihin, ja asettuu ihmisten onnen esteeksi, tällainen toiminta ei voi olla vaikuttamatta käyttäytymiseen.

Monien muiden seurakuntien tavoin Hirvensalmen seurakunnastakin on tullut saman vanhan polun tallaaja. Seurakunnan toiminta ei ole trendikästä, eikä toimintaan osallistuminen ole ”hottia”. Vapaaehtoistoiminta ei kiinnosta nykypäivänä. Kotikirkon killan tyyppisestä vahvasta talkoo- ja vapaaehtoistyöstä on enää turha haikailla. Sellaista ei enää synny.

Seurakuntamme vastavalitut kirkkovaltuutetut ovat isojen asioiden äärellä omassa seurakunnassaan. Jo tuleva vuosi näyttää tuleeko heistä kahvinkeittäjiä vai todellisia toiminnan uudistajia. Seurakuntavaalien ääniharavan Timo Marttisen haastattelusta voisi päätellä, että ensimmäinen vaihtoehto taitaa olla se, joka helpoimmin toteutuu.

Kolmannelle valtuustokaudelle valitun Marttisen mukaan seurakunnassa on myös paljon pohdittu, miten nuoria saataisiin mukaan seurakunnan toimintaan. Ilmeisesti sitä viisasten kiveä ei ole löydetty, koska kahdeksaan vuoteen ei asiassa ole tapahtunut mitään. Vai onko niin, että puheet ovat olleet vain muodollista sanahelinää ja asialle ei ole haluttu oikeasti tehdä mitään? Aikaa olisi kyllä ollut.

Marttisen mukaan tulevalla kaudella joudutaan myös ratkaisemaan tuleeko Hirvensalmesta yhden papin seurakunta, kun nykyinen kirkkoherra jää eläkkeelle. Päättäjille tämä lienee edessä olevista haasteista helpoimmin ratkaistavissa. Nimittäin, missä muualla seurakunnan kaksipappisuus on näkynyt kuin seurakunnan henkilöstömenoissa?

Kirkkovaltuuston 15 jäsenestä uusia on kahdeksan. Valtuuston enemmistö voisi halutessaan ohjata seurakunnan toiminnan uusille ja kiinnostaville poluille. Mahdollisuuksia siis olisi, eikä nykyistä vireämpään seurakuntaelämään paljoa vaadita.