Essoten talous ei ole johdon hallinnassa
Essoten viime vuoden tulos on menossa
pahasti pakkaselle, ja meno on ollut kuin Hirvaskankaan huutokaupassa. Syksyllä
arvioitiin alijäämän olevan viitisen miljoonaa euroa. Muutaman päivän kuluttua ensimmäisestä
arviosta kerrottiin alijäämää kertyvän kahdeksan miljoonaa euroa. Joulun alla
puhuttiin jo 10 miljoonasta. Tällä hetkellä alijäämä liikkuu 14-15 miljoonassa
eurossa.
Essoten surkeaa tulosta ei voida vierittää
enää sisäänajovaiheen syyksi. Tulosta ei selitetä myöskään erikoisairaanhoidon
menokehityksellä, kuten tapana on ollut. Ostot Kuopiosta ja Jyväskylästä ovat
itse asiassa pienentyneet edellisvuodesta koko kuntayhtymän alueella. Omassa
kunnassani Hirvensalmella erikoisairaanhoidon menot ovat laskeneet jopa yli 10
prosenttia.
Kuntayhtymän talous ei ole ollut yhtymän virkajohdon
hallinnassa. Yli 14 miljoonan euron alijäämää ei voida selittää kuin huonolla
johtamisella. Yksityissektorilla tuollaiselle talousosaamiselle näytettäisiin ovea,
mutta Essoten valtuustoon ja hallitukseen johdon selittelyt uppoavat. Essoteen
tarvitaan kurssinmuutosta. Se toteutuu vain johtoa vaihtamalla.
Essote tuo kunnille kestämättömiä
talouspaineita. Talousongelmissa muutenkin painiskeleva Mikkeli, yhtymän
suurimpana maksajana, joutuu etsimään jopa 8 miljoonaa lisäeuroa.
Hirvensalmella maksamme 0,7 miljoonaa euroa lisää. Se tietää 1,5
prosenttiyksikön korotuspainetta tuloveroprosenttiimme. Mitä vastinetta kunnat
ovat saaneet tuon reilun 14 miljoonan edestä Essotelta? Ainakaan Hirvensalmella
menokasvu ei näy palvelujen paranemisena – päinvastoin.
Essoten holtiton talouskehitys on myös
johtanut siihen, että ilma on sakeana arvailuja maaseudun terveyspalvelujen
jatkuvuudesta. Aivan ilmeisesti ajatuksena on hyvinvointiasemien toiminnan
keskittäminen muutamaan yksikköön, ja etupäässä Mikkeliin. Hirvensalmella
olemme nähneet tämän julkisen kehityksen ja olemme tehneet omat linjauksemme
terveys- ja vanhuspalvelujemme säilymiseksi omassa kunnassamme. Vaikka päätöksemme
eivät ole olleet Essoten mieleisiä, niissä ei ole mitään erikoista. Tällä
hetkellä jo puolet maamme vanhustenhoidosta tapahtuu yksityisellä sektorilla.
Ja tämä on kasvava trendi.
Terveys- ja vanhuspalvelujen loppuminen
kunnastamme tietäisi kuntalaisille lisää matkustamista. Tästä kärsisivät eniten
iäkkäät ihmiset, joiden matkat ovat julkisen liikenteen – jos sitä on – tai
taksien varassa. Vastaanotolle lähteminen viivästyy ja sairaus pahenee. Entistä
useammin matkaa tehdään ambulanssilla, jonka säilymisen puolesta olemme
Hirvensalmella joutuneet taistelemaan joka syksy.
Jos kunnastamme puuttuvat vanhus- ja
terveyspalvelut, olemme huonossa asemassa yrittäessämme houkutella kuntaamme
uusia asukkaita. Todennäköisesti terveyspalvelujen loppuessa loppuisi myös
apteekin toiminta. Kuka muuttaisi kuntaan, jossa nämä tärkeät palvelut ovat kymmenien
kilometrien päässä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti