Essoten talous ei ole johdon hallinnassa

Essoten viime vuoden tulos on menossa pahasti pakkaselle, ja meno on ollut kuin Hirvaskankaan huutokaupassa. Syksyllä arvioitiin alijäämän olevan viitisen miljoonaa euroa. Muutaman päivän kuluttua ensimmäisestä arviosta kerrottiin alijäämää kertyvän kahdeksan miljoonaa euroa. Joulun alla puhuttiin jo 10 miljoonasta. Tällä hetkellä alijäämä liikkuu 14-15 miljoonassa eurossa.

 

Essoten surkeaa tulosta ei voida vierittää enää sisäänajovaiheen syyksi. Tulosta ei selitetä myöskään erikoisairaanhoidon menokehityksellä, kuten tapana on ollut. Ostot Kuopiosta ja Jyväskylästä ovat itse asiassa pienentyneet edellisvuodesta koko kuntayhtymän alueella. Omassa kunnassani Hirvensalmella erikoisairaanhoidon menot ovat laskeneet jopa yli 10 prosenttia.

 

Kuntayhtymän talous ei ole ollut yhtymän virkajohdon hallinnassa. Yli 14 miljoonan euron alijäämää ei voida selittää kuin huonolla johtamisella. Yksityissektorilla tuollaiselle talousosaamiselle näytettäisiin ovea, mutta Essoten valtuustoon ja hallitukseen johdon selittelyt uppoavat. Essoteen tarvitaan kurssinmuutosta. Se toteutuu vain johtoa vaihtamalla.

 

Essote tuo kunnille kestämättömiä talouspaineita. Talousongelmissa muutenkin painiskeleva Mikkeli, yhtymän suurimpana maksajana, joutuu etsimään jopa 8 miljoonaa lisäeuroa. Hirvensalmella maksamme 0,7 miljoonaa euroa lisää. Se tietää 1,5 prosenttiyksikön korotuspainetta tuloveroprosenttiimme. Mitä vastinetta kunnat ovat saaneet tuon reilun 14 miljoonan edestä Essotelta? Ainakaan Hirvensalmella menokasvu ei näy palvelujen paranemisena – päinvastoin.

 

Essoten holtiton talouskehitys on myös johtanut siihen, että ilma on sakeana arvailuja maaseudun terveyspalvelujen jatkuvuudesta. Aivan ilmeisesti ajatuksena on hyvinvointiasemien toiminnan keskittäminen muutamaan yksikköön, ja etupäässä Mikkeliin. Hirvensalmella olemme nähneet tämän julkisen kehityksen ja olemme tehneet omat linjauksemme terveys- ja vanhuspalvelujemme säilymiseksi omassa kunnassamme. Vaikka päätöksemme eivät ole olleet Essoten mieleisiä, niissä ei ole mitään erikoista. Tällä hetkellä jo puolet maamme vanhustenhoidosta tapahtuu yksityisellä sektorilla. Ja tämä on kasvava trendi.

 

Terveys- ja vanhuspalvelujen loppuminen kunnastamme tietäisi kuntalaisille lisää matkustamista. Tästä kärsisivät eniten iäkkäät ihmiset, joiden matkat ovat julkisen liikenteen – jos sitä on – tai taksien varassa. Vastaanotolle lähteminen viivästyy ja sairaus pahenee. Entistä useammin matkaa tehdään ambulanssilla, jonka säilymisen puolesta olemme Hirvensalmella joutuneet taistelemaan joka syksy.

 

Jos kunnastamme puuttuvat vanhus- ja terveyspalvelut, olemme huonossa asemassa yrittäessämme houkutella kuntaamme uusia asukkaita. Todennäköisesti terveyspalvelujen loppuessa loppuisi myös apteekin toiminta. Kuka muuttaisi kuntaan, jossa nämä tärkeät palvelut ovat kymmenien kilometrien päässä?