Vuosipäivä lähestyy

Yksi elämäni merkkipaaluista lähestyy hyvää vauhtia. Kesäkuun ensimmäinen päivä 2018 pääsin eläkkeelle. Eläkepäiviä tulee siis aivan pian vuosi täyteen. Vapaa-aikani on eläköitymiseni ansiosta lisääntynyt. Ja näkeehän tuon myös lompakosta. Päivääkään en ole katunut, että siirryin eläkkeelle heti kun se oli mahdollista.

Nyt voin toteuttaa niitä unelmia, joihin ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta. Joku haaveilee Lapinmatkasta. Omat unelmani ovat kuitenkin arkisempia. Norjaan olisi mukava muuttaa, ja tulla kuuluisaksi maalariksi.

Olen ajatellut tehdä kotini pihamaasta tanskalaisen puutarhan. Se on ollut jo nuoruuteni haave. Olin 16-vuotias kun teimme koulumme kanssa luokkaretken Tanskaan. Tanskalaisten omakotitalojen puutarhat jäivät linja-auton ikkunasta katselleen nuoren pojat mieleen lähtemättömästi. Niissä oli jotain villiä ja vapaata, mutta kuitenkin jotain aivan lumoavaa.

Kaksi muuta haavettani liittyvät syntymäkaupunkiini Mikkeliin. Minulla on siellä kaksi ”korkkaamatonta” paikkaa, Toriparkki ja Jukureiden jääkiekkopeli. Vaikka olen ikäni ollut jollain tavalla mukana liikunnan ja urheilun parissa, niin yhtäkään jääkiekkopeliä en ole vielä käynyt katsomassa. Toriparkkia en ole tarvinnut, sillä vapaata ja maksutonta parkkitilaa on löytynyt aina Mannerheimintien varrelta.

Kuten kirjoitin urheilu on ollut aina osa minua. Liikunta tulee olemaan aina osa elämääni, mutta kaikki muu sen ympärillä jää. Nyt olen vihdoin päässyt eroon kaikesta ohjaamisesta ja valmentamisesta, jotka ovat kyllä tuottaneet monia ilon hetkiä ja lähtemättömiä muistoja.

Viime kesänä vedin Mäntyharjun säbälle fysiikkaharjoituksia. Pitkästä aikaa nautin ohjaamisesta hyvässä ryhmässä ja jopa innostuin itsekin. Tänä kesänä kuitenkin kieltäydyin. Joskus on vain luovuttava hyvistäkin asioista – oltava sopivalla tavalla itsekäs. Omassa urheiluseurassani toimin vielä tämän kesän, mutta syksyllä jäävät sihteerin ja kaikki muut seuratehtävät. Omasta tekemisestäni on tullut väkinäistä pakkopullaa. Tekemisen pitää olla sellaista, että siitä nauttii. Jos innostus ja kipinä sammuvat, on aika siirtyä pois.

Ajattelin ensin, etten kirjoittaisi mitään kuntapolitiikasta, mutta vuosipäivä lähestyy siinäkin. Kuluvaa valtuustokautta on vierähtänyt jo kaksi vuotta ja 17.6. valtuustossa valitaan puheenjohtajisto ja kunnanhallitus seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja. Odotan, että hallituksen pöydän ympärillä nähdään uusia kokoomus- ja demarikasvoja. Se olisi kaikille parasta.

Ensi syyskuussa muuten tulee seuraava merkkipäivä. Silloin tulee kunnalliselämässä kuluneeksi vuosikymmen. Mutta arvatkaapa mistä?

Kadotetun Essote-kukkaron etsintä jatkuu

Länsi-Savossa 28.4. julkaistussa mielipidekirjoituksessa ylistettiin, kuinka taloudellisesti ja tehokkaasti Essote-kuntayhtymä toimii. Samassa kirjoituksessa leimattiin omistajakuntien vaatimukset kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta poskettomiksi.

 

Tilastot kertovat, että Essote on maamme yhdeksänneksi tehottomin kuntayhtymä. Vuonna 2017 Essote-kunnissa rahan meno oli 3 727 euroa asukasta kohti, 15 prosenttia valtakunnan keskiarvoa kalliimpaa.

 

Essoten taloudellisuus on siis aivan toisenlainen, mitä julkisuudessa viestitetään. Jos kuntayhtymä olisi taloudellisesti toimiva, niin tähänkään kirjoitukseeni ja omistajakuntien suureen eurohuoleen ei olisi tarvetta.

 

On surullista katsoa mihin Essote on terveydenhuoltomme ajanut, ja tämä herättää kysymyksiä. Onko Essotessa menty liian huolettomasti investoinneissa ja tehty vääriä henkilövalintoja? Onko Essotella suuri ja raskas organisaatio? Onko Essoten tapana ollut sijoittua kalliisiin kaupunkikeskustassa oleviin tiloihin omistajia kuulematta? Siirtävätkö Essoten päättäjät ongelmia vain eteenpäin?

 

Ongelmien taustalla ovat ainakin omistajien vaikutusmahdollisuuksien ja Essoten johdon osaamisen puutteet. Olen aistivinani, että Essote on ollut haluton tekemään todellisia päätöksiä. Viikoittain saamme myös lukea Essoten poukkoilevista suunnitelmista, jotka nykyisessä sote-tilanteessa tuntuvat arveluttavilta.

 

Kunnat ovat antaneet Essotelle avoimen lompakon, oma kuntani, Hirvensalmi 63 prosenttia varoistaan. Essote on ollut kauppias, joka on saanut päättää mitä ostetaan. Essote on käyttänyt tilaisuutta ja ottanut irti, minkä on saanut. Eikä sekään tunnu riittävän.

 

Omistajakunnissa on havahduttu, että kokonaisuus ei ole enää vallassamme. Tärkeää on nyt saada tuo kadotettu lompakko takaisin. Omistajaohjauksessa on nähdäkseni ainut pelastus.

 

Essoten ja sen omistajakuntien edustajien yhteinen palaveri tiistaina 14.5. tuotti kuitenkin pettymyksen. Odotin ”selviytymiskokoukselta” ja sitä seuranneilta toimenpiteiltä tiukempia tulevaisuuden linjauksia kustannuskehityksestä. Ongelmia siirretään vain eteenpäin, kun ja jos Essotelle annetaan mahdollisuus alijäämien tekemiseen.

 

Mustat pilvet Essoten ja sen omistajakuntien yltä eivät ole poistuneet, eikä luottamustakaan ole vielä saavutettu, vaikka julkisuudessa toisin annetaan ymmärtää. Toivoa sopii, että nyt Essotelle annettu aikalisä jää viimeiseksi ja kesäkuussa saadaan aivan oikeita päätöksiä aikaiseksi. Tilanne ei voi jatkua nykyisen kaltaisena. Kunnilla ei ole siihen varaa.

Hirvensalmella on vahva tahtotila panostaa lapsiperheisiin

Syntyvyyden lasku koettelee Etelä-Savoa ja koko Suomea. Vastikään julkaistu alkuvuoden väestötilasto kertoo, että koko maakunnassa syntyi tammi-maaliskuun aikana vain 210 lasta. Maakunta menetti kolmen kuukauden aikana 518 asukastaan. Suurin menettäjä oli Mikkelin seutu 236 hengellään. Maakunnan kunnista Hirvensalmi oli ainoa, jonka väkiluku kasvoi.

Maakunnan ja etenkin Mikkelin seudun näkökulmasta kehitys on todella huolestuttava. Viime vuosina väestökato on iskenyt kovasti Savonlinnan seudulle. Onko nyt käymässä niin, että linnakaupungin negatiivinen kehitys on pysähtymässä ja se rantautuu maakunnan läntiseen osaan ja päämajakaupunkiin?

Kunnat ymmärrettävästi haluavat lisää lapsia, sillä uudet veronmaksajat ovat edellytys palveluiden ylläpidolle ja kuntien elinvoimalle. Syntyvyyttä on kuitenkin vaikea lisätä poliittisilla päätöksillä. Vielä vaikeampaa on houkutella ihmisiä muuttamaan pieniin kuntiin synnyttämään.

Esimerkiksi vauvasta maksettava raha lienee mukava houkutin niille perheille, jotka muutenkin harkitsevat lapsen hankkimista ja asuvat jo sitä maksavissa kunnissa. Uusia asukkaita se tuskin kiinnostaa, eikä sillä syntyvyyttä pelasteta. Ihmiset pakkautuvat suuriin keskuksiin, eikä kaupungistumiskehityskään pysähdy vauvarahoilla.

Päättäjät, hallitustunnustelija Antti Rinnettä myöten kannustavat nuoria aikuisia synnytystalkoisiin ja kauhistelevat lapsikatoa. Olisiko kauhistelun sijasta ehkä aika hyväksyä muuttuva tilanne ja pohtia, miten maakunta ja koko maa selviää, kun lapsiluku laskee.

Muutama vuosi sitten Hirvensalmella syntyi lähes 20 lasta. Runsaan parintuhannen asukkaan väestöpohjan kunnallemme lapsimäärä oli suorastaan huikea. Tänä vuonna kunnassamme tavoitellaan toista ääripäätä, sillä toistaiseksi syntyvyys näyttää nollaa.

Tästä huolimatta emme ole jääneet voivottelemaan tilannettamme, vaan kunnassamme on vahva tahtotila panostaa lapsiperheisiin. Uuden päiväkodin suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Kunnassamme aiotaan ottaa käyttöön lasten kotihoidon tuen kuntalisä ensi vuoden alusta. Pohdinnassa on myös avoimen varhaiskasvatuksen kokeilun käynnistäminen uuden päiväkodin valmistuttua.

Hirvensalmella uskomme, että hyvät varhaiskasvatuksen ja koulun palvelut ovat paras tapa houkutella lapsiperheitä. Muunkin Etelä-Savon kannattaisi ottaa meistä mallia, sillä surkuttelemalla asiat eivät parane.

 

Valtuustoaloite avoimen varhaiskasvatuksen kokeilusta

Hirvensalmi – ItsenäinenKuntaLiikkeen kunnanvaltuutetut Juhani Manninen, Seppo Kovanen ja allekirjoittanut jättivät viime valtuuston kokouksessa 29.4. aloitteen avoimen varhaiskasvatuksen kokeilusta Hirvensalmen päiväkodissa.

Esitämme, että Hirvensalmen kunnassa käynnistetään uuden päiväkodin valmistuttua kokeilu avoimen varhaiskasvatuksen toteuttamisesta. Avoin päiväkotitoiminta täydentäisi kunnan vahvaa panostusta hirvensalmelaiseen varhaiskasvatustoimintaan ja lisäisi kunnan vetovoimaa lapsiperheiden keskuudessa.

Avoimen päiväkodin toiminta olisi tarkoitettu hirvensalmelaisille alle kouluikäisille lapsille, jotka eivät ole kunnallisessa päivähoidossa sekä heidän vanhemmilleen.

Avoimien päiväkotien toiminta perustuu aktiiviseen ja mukavaan yhdessäoloon. Lapset saavat harjoitella vuorovaikutustaitoja ryhmässä sekä kokea iloa ja elämyksiä erilaisissa toiminnoissa. Samalla pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuus tavata toisiaan ja saada vaihtelua arkeen.

Avoimen päiväkodin painopistealueet voisivat esimerkiksi olla leikki, liikunta, musiikkikasvatus, vanhemmuuden tukeminen ja ulkoleikit. Avoimen päiväkodin toiminta-ajatuksena on täydentää kunnan muita päivähoitomuotoja tarjoamalla perheille erilaista ohjattua viriketoimintaa sekä lapsen kasvua tukevaa toimintaa.

Esittämäämme kokeilua voisi toteuttaa uuden päiväkodin tiloissa esimerkiksi kahtena aamupäivänä viikossa.

Esimerkiksi puolen vuoden kokeilujakson jälkeen palvelun käyttöä, tarpeellisuutta ja jatkoa arvioitaisiin uudelleen.