Soitellaanko kirkonmäellä jo seurakunnan kuolinkelloja?

Paikallislehdessämme uutisoitiin kesällä, että Hirvensalmen seurakunta on pohdiskellut pienessä piirissä tulevaisuuttaan. Hiljaisuus asian ympärillä huolestuttaa, sillä samassa yhteydessä on käyty neuvotteluja myös Mäntyharjun seurakunnan kanssa. Asiasta on tihkunut hyvin vähän tietoa, eikä siitä ole käyty julkista keskustelua. Viedäänkö tässä nyt seurakuntaamme liitoksen alttarille kaikessa hiljaisuudessa, vaikka uutisessa toisin vakuutettiinkin?

Kaikki hiljaisuuden merkit ja tehdyt toimenpiteet viittaavat siihen, että Hirvensalmen seurakunta toimii viimeisiä vuosiaan itsenäisenä. Lehtiuutisen mukaan kirkkoherra on jäämässä ensi vuonna eläkkeelle ja seurakuntapastoria ollaan irtisanomassa. Pöytä näyttää olevan katettu tuomiokapitulin päätettäväksi. Seurakuntaliitostako varten?

Lehdestä olemme saaneet myös lukea, että talousvaikeuksissa painiskelevalle Mäntyharjun seurakunnalle kelpaa vain seurakuntaliitos. Ymmärrän tämän köyhän pojan vision oikein hyvin. Naapurissa on rikas, testamenttiomaisuudella vaurastunut pieni Hirvensalmen seurakunta. Sellaisen kanssa liitos olisi hunajaa, ja toisi hetkellisen kohennuksen talouteen. Mutta mitä sanoisivat ne Hirvensalmen seurakunnalle miljoonaomaisuutensa lahjoittaneet. Potkaisisivat varmaan seurakunnan päättäjiä takamukseen, ja sanoisivat, ettei tällainen peli vetele.

Hirvensalmen noin 1 600 jäsenen seurakunnalla on kaikki mahdollisuudet toimia itsenäisenä seurakunta. Se vaatii kuitenkin yhteistä tahtotilaa, jota ainakin perushirvensalmelaisilta uskon löytyvän.

Seurakunta on vakavarainen, ja kiinteistötkin ovat hyvässä kunnossa. Seurakunta tulee toimeen yhdellä papilla oikein hyvin, kun kirkkoherraksi valitaan toimelias ja seurakuntalaisiin päin aidosti avoin, läsnä oleva ja aktiivinen henkilö. Heitäkin uskon vielä leipäpappien joukosta löytyvän. Innostava kirkkoherra saisi varmaan myös vuosia kuolleena olleen vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön herätettyä entiseen kukoistukseensa. Jalkauttamalla diakoniatyö toimiston pöydän äärestä seurakuntalaisten keskuuteen, ja palauttamalla lapsi- ja nuorisotyössä yhteistyö kunnan kanssa, seurakuntaelämäkin ryhtyisi kukoistamaan. Seurakunta saattaisi jopa saada uusia jäseniä, kaivattuja veronmaksajia joukkoonsa. Ei se tämän vaikeampaa ole.

Varmaan jotkut ajattelevat, että kirjoittaja kaivelee menneitä. Puskaradiossakin ”oikeistopopulistit” pääsevät jälleen kirjoittamaan, että allekirjoittanut puuttuu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Vanhoja hyviä aikoja kannattaa kuitenkin kaipailla. Parempia ne olivat kuin tämän päivän tyhjyyttään huutava kirkko. Seurakuntaliitos ei ainakaan ole ratkaisu Hirvensalmen seurakunnan ja kirkon haasteisiin. Toivottavasti seurakunnan päättäjät ymmärtävät tämän.

On kiitoksen aika

 Hyvät ystävät, isot kiitokset teille!

Kiitokset siitä suurenmoisesta tuesta, jota olen näinä valtuustovuosina saanut teiltä. On ollut mukavaa, kun lenkillä ollessani vastaan tullut auto on pysähtynyt vierelleni, kuljettaja avannut ikkunan ja vaihtanut muutaman kannustavan sanan kanssani. Kun terveysasemalla odotellessani tuttu mies on istahtanut vireeni ja kysynyt, kuinka menee ja kuinka jakselen. Suorastaan olen odottanut niitä hetkiä, kun istahdan Pirjon Kirppis-kahvion pöytään munkkikahville ja voin vaihtaa kuulumiset Tuukkalan tuttujen emäntien kanssa.

En ole ollut koskaan mikään keskustelujen kuningas, seurueiden sanaseppo, metsien kielikello. Kuuntelijan rooli on sopinut minulle paremmin. On ollut helpompi sanoa sanottavani kirjoittamalla. On ollut mukava kuunnella teitä, teidän viisaita ja kannustavia sanoja ja ajatuksia. Keskustella kuntamme asioista ja ihmetellä maailman menoja. Olette aitoja ihmisiä ja jopa minä olen oppinut keskustelemaan kanssanne. Se on ollut jotain uutta ja erikoista. Olen nauttinut siitä.

Kuluvaa valtuustokautta on enää rippeet jäljellä. Matka on ollut mielenkiintoinen ja innostava. Kuntavaalit ovat ensi keväänä. Edessä on uusi ja toivottavasti paremman yhteisymmärryksen aika. Toivotan jo nyt kaikille kuntavaalissa menestyville onnea, etten unohtaisi onnitella sitten keväällä kun sen aika todella olisi. Tulevilla valtuutetuilla on isoja haasteita edessään. Omassa kunnassammekin on mietittävä säästökohteita. Rikkaankaan rahat eivät riitä kaikkeen hyvään. On tehtävä valintoja. Tulevalla valtuustokaudella on mietittävä esimerkiksi nykyisen kouluverkon järkevyyttä. Yhden koulun malli on väistämättä edessämme, niin kipeältä kun se tuntuukin.

Uusi aika koittaa minulle myös urheilurintamalla. Isot kiitokset Hirvensalmen Urheilijoille, joiden toiminnassa olen saanut olla mukana noin kolmen vuosikymmenen ajan. Jätän kaiken seuratoiminnan tänä syksynä. Luotan, että uudet toimijat liikuttavat kuntalaisia monella tapaa tulevaisuudessakin. Seuratyö vaatii sitoutumista tekijöiltään ja myös toimintaan osallistuvilta. Se on iso haaste tässä hektisessä elämässä.

Kentällä minut varmasti nähdään omien harjoitusteni parissa. Jos joskus näette minut siellä konttaavan, niin ei hätää. Sekin kuuluu harjoitusohjelmaani. En kuitenkaan pahastu, jos joku tulee hädissään kysymään, että onko kaikki hyvin.

Kuluva kesä on ollut täynnä iloa. Minusta tuli tuplavaari reilut kolme vuotta sitten. Tänä kesänä lastenlasteni määrä tuplaantui. Helmi Matildan kastejuhlaa vietimme Lappeen kirkossa viime sunnuntaina. Kolmeviikkoisen ”Erkkivernerin” kastejuhla on muutaman viikon kuluttua. Ja lisää ilouutisia on luvassa kevättalvella.

Säätiedotuskin lupailee helteistä viikonloppua. Nautitaan ja iloitaan siitä.