Suojelu tehnyt tervaleppäkujasta hävettävän ryteikön

Hirvensalmen kirkonkylää komistaa Suomen ainoa tervaleppäkuja. Kuja syntyi Puulan vedenpinnan laskun yhteydessä 1850-luvulla ja sen muodostavat jopa yli 100-vuotiaat ja yli 30 metriä korkeat tervalepät. Näin hehkutetaan Mikkelin seudun matkailusivustolla.

Ehkäpä tämä komistus on joskus, puolivuosisataa sitten ollutkin olemassa, mutta ei enää. Aikoinaan kuntamme käyntikortiksikin nostetun kujan tilalla on nyt ryteikkö, mikä on yksinomaan suojelun aikaansaannosta. Liekuneen ja Ryökäsveden rannan suojelu on aikansa elänyt ilmiö, ja se tulisi purkaa välittömästi.

Alue tulisi kunnostaa. Kun Hirvensalmella katsot minne tahansa sinulla on aina vessilmässä. Näin tulisi olla kujankin kohdalla. Vaan eipä ole. Rantapusikoiden taakse peittyvä upea Liekuneen järvimaisema tulisi saada tiellä kulkevien näkyville ja ihasteltavaksi. Sitten vasta voitaisiin puhua todellisesta kirkonkylämme käyntikortista.

Tervaleppäkujan suojelun purkaminen ja alueen siistiminen olisi todellinen kulttuuri-, maisema ja ympäristöteko. Liekuneen esiintuominen olisi suurta ympäristötaidetta.

Suojelun purkaminen ei varmaankaan ole helppo asia. Vaikka sille ei tänä päivänä enää löydykään perusteita. Lieneekö edes koskaan ollutkaan? Rantamaiseman avaamiselle on vahva kannatus kunnassamme ja kesäasukasjoukossamme. Joka vuosi lepikon rantaryteiköstä kirjoittaa joku paikallislehdessämme.

Mitä sitten voisimme tehdä, jotta tämä saadaan maaliin? Alueen omistava osakas/hoitokunta tuskin on halukas etenemään asiassa. Tuolta taholta ehdotettiin vuonna 2011, että kunta ostaisi suojelualueen ja laajentaisi sitä tien toisella puolella olevalle alueelle. Kunta tyrmäsi ajatuksen, mikä oli aivan oikea päätös.

Entäpä jos keräisimme adressin suojelun lopettamiseksi ja rantapusikon raivaamiseksi. Adressi luovutettaisiin alueen omistajataholle ja suojelusta päättäville viranomaisille. Silläkään ei ehkä saada toivottua positiivista lopputulosta, mutta ainakin voisimme sanoa, että olemme parhaamme yrittäneet.

Kunta on hoitanut keskustaajaman julkiset viheralueet hyvin. Seurakunta on raivannut terveleppäkujan kohdalla omistamansa tervelepikon, mikä tuo upeasti vanhat ja nuoret tervelepät esiin. Sama pitäisi voida tehdä suojeluryteikölle.