Voi mahotonta

Niinhän sitä sanotaan, että sosiaalinen media on kuin vanha Fordi. Pitää hirveää meteliä, mutta ei vie perille. Näin toteaisi varmaan myös Putous-hahmo Auto-Seppokin.

Rappusilla ovesi edessä on lunta. Mitä sinä teet? Menet sosiaaliseen mediaan ärhentelemään siitä. Sinä mesoat, että et saa veroillesi vastinetta. Sinä valitat, ettei lumenauraus toimi.

Sinä saat siellä somessa tykkäyksiä. Joku heittää sinulle saman sisältöisen kommentin. Sinä yläfemmat. Sinä pidät näitä peukuttajia kavereinasi. Koet olevasi sankari jännän äärellä. Tunnet olevasi vähintäänkin Putoustähti Risto ”Wildman” Horttanainen. Kova jäbä. Etkä edes hengästynyt.

Saatatpa hyvinkin olla väärässä. Kukaan heistä, joiden luulet olevan kavereitasi siellä somesta, ei tule lakaisemaan lumia pois ovesi edestä, vaikka sinä siellä sosiaalisessa mediassa kuinka meuhkaat. Aidot kaverit kyllä tulisivat. Sen sijaan, että tarttuisit itse ovesi pielessä olevaa harjaan tai hakisit varastosta lapion, sinä puhiset sosiaalisessa mediassa. Lumet pysyvät ovesi rapulla.

Taloyhtiön huoltomies kalustoinen tulee ajallaan. Hän auraa sinua niin pirusti kiukuttaneen häiriötekijän pois. Mutta muistatko edes kiittää häntä siitä. Todennäköisesti et. Et pihalla, etkä somessa.

Sinä yrität viedä jäteasemalle peräkärryllisen sinne kuulumatonta jätettä. Kun sinulle sanotaan, ettei jätteesi kuulu tänne ja sinua ohjeistetaan viemään ne oikeaan paikkaan, sinä pahoitat mielesi. Maailmanloppusi on tullut.

Sinä päätät pyörittää lumipallon, vaikka on keskikesä, ja vierittää sen liikkeelle. Sinä soitat ja valitat kaverillesi, kuinka sinua kohdeltiin jäteasemalla mielestäsi huonosti. Yhdessä te päätätte levitellä mututietoa huonosti toimivasta jäteasemasta. Pian puoli kylää ihmettelee perättömiä juttujanne. Olette tyytyväisiä, sillä tähänhän te pyrittekin. Mutta jätteesi pysyvät peräkärrissä.

Sen sijaan, että kävisit tyhjentämässä peräkärrisi sinne, minne sinua neuvotaan jätteesi viemään, sinä rupeat meuhkaamaan ja jakamaan asiatonta tietoa. Mutta auttoiko se? Saitko asiasi hoidettua? Et. Peräkärrysi seisoo pihallasi ”paskat” kyydissä, muistona viime kesästä ja sankariteostasi.

Voi mahotonta. Kyllähän näitä isoja ja pikkuisia trumppeja maailmaan mahtuu. Onneksi tämä maailma ei kuitenkaan toimi minun eikä sinun, eikä edes minun tai sinun kavereittesi mieliteoilla. Jos se toimisi jokaisen omien mielihalujen mukaisesti, se ei toimisi ollenkaan. Maailma olisi iso kaaos.

Turvallista koronakevättalven jatkoa. Hirvensalmi on parasta meille kaikille.

Sori Tuomas

Viime syyskesällä astuin Tankki täyteen –ohjelmasta tutun Sulo Vilenin saappaisiin. Olin sattumalta ruokaostoksilla naapurikunnan marketissa, kun kassalle päin mennessäni silmiini osui alekirjojen hylly. Ihmettelin, että kaiken muun luettavan joukossa oli myös juuri markkinoille tullut Tuomas Kyrön uutuuskirja Kirjoituskonevaras. En syventynyt sillä hetkellä sen paremmin teokseen. Totesin vain, että kirjassa oli kovat kannet ja niiden välissä hurja määrä tekstiä, liki neljäsataa sivua. Eikä maksanut kuin reilun kympin. Ostin kun halvalla sain.

Nyt jälkeenpäin ajattelen, miksei hälytyskelloni soineet. Miksi tuoretta Kyröä myydään näin halvalla? Olin lukenut Kyröä aiemminkin ja innoissani aloitin tämänkin kirjan lukemisen heti syyskuussa. Matkasta tuli pitkä. Sain lukemisurakkani päätökseen viime lauantaina 6. helmikuuta kello 20.29, juuri ennen iltauutisia, joissa kerrottiin jälleen tuoreet koronaluvut. Olin kuin päivän umpihangessa jäniksen perässä juossut ajokoira. Vihdoinkin tämä loppui.

Teoksen lukemiseen meni monta kuukautta. Juoksin maratonia takaperin. Maalia ei näkynyt missään, vain lähtöpaikka. Monta kertaa olin jo luovuttamassa. Muutaman kerran ajattelin, että nyt tämä lähtee lentoon. Käännettyäni sivua huomasin, että purjelentokoneestani oli loppunut polttoaine. Putosin takaisin maratonreitilleni. Mutta sinnittelin lopulta maaliin.

Tässä välissä ehdin jo lukea joulupukin tuoman, Satakunnan Kansan urheilutoimittajien Harri Laihon ja Juha Luotolan kirjoittaman teoksen Leo-Pekka Tähti. Teos kertoo ratakelauksen maailmanennätysmiehen Leo-Pekan tarinan ja avaa paraurheilun maailmaa suurelle yleisölle. Eikä siihen mennyt kuin pari-kolme viikkoa. Omassa lukukokemuksessani Kirjoituskonevaras sijoittuu löysän mäennousun ja puujalkavitsin välimaastoon. Sori Tuomas. Olen varma, että pystyt parempaan. Tämän lukumaratonin aikana vakuuttelin itselleni myös monta kertaa, etten enää koskaan sorru Sulo Vilenin saappaisiin.

Sunnuntaina illansuussa kaverini totesi minulle, että hänellä on liikkeessään yhdet Sievin neljäkakkoset talvikengät. Saisin parillakympillä.

Löin hänelle 20 euron setelin käteen ja sanoin, että tuopa ne minulle. Ostin kun halvalla sain.

Se siitä ja Sulo Vilenistä.

Kohti tulevaisuutta

Elämme mielenkiintoisia aikoja, hoki Timo Lavikaisen esittämä Isä Nitro Putous-ohjelmassa kaudella 2017. Elän mielenkiintoisia ja jopa jännittäviä aikoja itsekin, vaikka en mikään Putous-hahmo olekaan. Ihan tavallinen Pönttö vaan.

Vaarin viides lapsenlapsi syntyy aivan näinä päivinä, viikon parin sisällä. Hän on toinen tyttö viisikosta. Vanhimmat pojanviikarit täyttävät kevään korvilla jo neljä. Kaksi nuorinta täyttää kesällä vuoden. Vaarin elämä on ollut mielenkiintoista ja jännittävää monella tapaa. Nuorin tyttäreni sai juuri opiskelunsa puoliväliin Jyväskylän yliopistossa ja valmistui varhaiskasvatuksen opettajaksi. Matka jatkuu kohti maisterintutkintoa. Olen iloinen ja onnellinen, kun kaikilla menee hyvin.

Elän mielenkiintoista kevättä sillä kuntavaalitkin ovat kohta ovella. Itse siirtäisin vaaleja Koronan takia, mutta nähtävästi näin ei tule tapahtumaan, sillä vaalipomo Jääskeläinen on ehdottomasti kevätvaalien kannalla. Paikallislehden mukaan olen asettumassa ehdokkaaksi. Minulta lehti ei ole asiaa kysynyt. Olen edelleenkin kahden vaiheilla, lähteäkö vai ei. Tässä on vielä muutama viikko aikaa mietiskellä.

Matka kuntapäättäjänä on ollut mielenkiintoinen. Olemme saaneet paljon hyviä asioita aikaiseksi. Hirvensalmi on mennyt viime vuosina vauhdikkaasti eteenpäin. Hyvä pöhinä näkyy rakentamisessa, palveluissa ja asukasluvussakin. Hirvensalmen väkiluvun piti tilastokeskuksen ennusteiden mukaan jatkaa vähenemistään. Kuinkas kävikään. Väkilukumme kasvoi viime vuonna 19 hengellä. Kasvu oli Etelä-Savossa, joka maamme maakunnista menetti eniten asukkaitaan, suurinta. Hirvensalmella on vetovoimaa, ja tämä trendi voi vahvistua. Etätyöt, alhainen tulovero, hyvät peruspalvelut ja luonto ovat vahvuuksiamme. Helsinkikään ei ole kuin reilun parin tunnin ajomatkan päässä. Näiden vetovoimiemme eteen tulevien päättäjienkin on tehtävä töitä.

Toisaalta nämä vuodet ovat olleet rasittavia. Rasittavia siksi, että aivojen arkkitehti ei ole nähtävästi luonut kaikille päättäjille empatian taitoja, kykyä olla yhteistyökykyinen ja luottamuksen arvoinen kuntapäättäjä. Sanotaan, että kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Niin kauniilta kuin tuo tuntuukin, niin reaalielämässä se ei vain aina toimi. On ihmisiä, joiden negatiivinen ajatusmaailma ei vain kuulu tähän hetkeen. En voi enkä halua olla mukana tyhjyyden ja tyhmyyden maailmassa.