Sori Tuomas

Viime syyskesällä astuin Tankki täyteen –ohjelmasta tutun Sulo Vilenin saappaisiin. Olin sattumalta ruokaostoksilla naapurikunnan marketissa, kun kassalle päin mennessäni silmiini osui alekirjojen hylly. Ihmettelin, että kaiken muun luettavan joukossa oli myös juuri markkinoille tullut Tuomas Kyrön uutuuskirja Kirjoituskonevaras. En syventynyt sillä hetkellä sen paremmin teokseen. Totesin vain, että kirjassa oli kovat kannet ja niiden välissä hurja määrä tekstiä, liki neljäsataa sivua. Eikä maksanut kuin reilun kympin. Ostin kun halvalla sain.

Nyt jälkeenpäin ajattelen, miksei hälytyskelloni soineet. Miksi tuoretta Kyröä myydään näin halvalla? Olin lukenut Kyröä aiemminkin ja innoissani aloitin tämänkin kirjan lukemisen heti syyskuussa. Matkasta tuli pitkä. Sain lukemisurakkani päätökseen viime lauantaina 6. helmikuuta kello 20.29, juuri ennen iltauutisia, joissa kerrottiin jälleen tuoreet koronaluvut. Olin kuin päivän umpihangessa jäniksen perässä juossut ajokoira. Vihdoinkin tämä loppui.

Teoksen lukemiseen meni monta kuukautta. Juoksin maratonia takaperin. Maalia ei näkynyt missään, vain lähtöpaikka. Monta kertaa olin jo luovuttamassa. Muutaman kerran ajattelin, että nyt tämä lähtee lentoon. Käännettyäni sivua huomasin, että purjelentokoneestani oli loppunut polttoaine. Putosin takaisin maratonreitilleni. Mutta sinnittelin lopulta maaliin.

Tässä välissä ehdin jo lukea joulupukin tuoman, Satakunnan Kansan urheilutoimittajien Harri Laihon ja Juha Luotolan kirjoittaman teoksen Leo-Pekka Tähti. Teos kertoo ratakelauksen maailmanennätysmiehen Leo-Pekan tarinan ja avaa paraurheilun maailmaa suurelle yleisölle. Eikä siihen mennyt kuin pari-kolme viikkoa. Omassa lukukokemuksessani Kirjoituskonevaras sijoittuu löysän mäennousun ja puujalkavitsin välimaastoon. Sori Tuomas. Olen varma, että pystyt parempaan. Tämän lukumaratonin aikana vakuuttelin itselleni myös monta kertaa, etten enää koskaan sorru Sulo Vilenin saappaisiin.

Sunnuntaina illansuussa kaverini totesi minulle, että hänellä on liikkeessään yhdet Sievin neljäkakkoset talvikengät. Saisin parillakympillä.

Löin hänelle 20 euron setelin käteen ja sanoin, että tuopa ne minulle. Ostin kun halvalla sain.

Se siitä ja Sulo Vilenistä.