Stressiä pukkaa

Tässä alkaa hiljalleen pukata pientä stressinpoikasta. Ei vaaleista, ei niiden siirtämisestä, ei koronasta, vaan aivan arkisesta asiasta, omasta pakastimesta. Sieltä alkavat nimittäin marjat uhkaavasti loppua.

Tänäkin aamuna puurolautaselle oli joku tunkenut vadelmia, mustikoita ja saskatoneja. Tämä ilmiö on ollut tänä talvena joka-aamuinen. Olen varovasti huomautellut, nimittäin marjojen loppumisesta. Minulle riittäisi kyllä aivan normaali tattari-kaurapuuro päärynähillon ja tyrni- tai ruusunmarjarouheen kera. Mutta kun ei.

Stressinpoikasta pukkaa siksi, että mietin jo, millä täytän ensi syksynä tyhjän pakastimen. Jos tuleekin huono mustikkakesä, vadelmia ei lainkaan ja puolukkaakin vain niille rinteille, joilta jotkut muut ehtivät poimia ne ennen minua. Siinä minä sitten seison marjametsässä tyhjä ämpäri vieressäni, sadetakki päällä hirvikärpästen syötävänä.

Mutta eiköhän tästäkin selvitä. Kuten selvitään tulevista kuntavaaleista. On ollut naurettavaa seurata tätä valtakunnan poliitikkojen vaalikeskustelua. Se on ollut vähän samanlaista kuin mummolassa lapsena jouluna nautittu sekametelisoppa. Sillä suurella erotuksella, että mummon soppa maistui aina hyvältä, ja sitä nautti mielellään. Tämä poliitikkojen vaalimutustelu maistuu todella seka-meteli-sopalta sipulilla maustettuna.

Vaalien siirtäminen oli mielestäni ainut oikea ratkaisu. Tosin siirtopäätös olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Vaaliajankohdan siirtämisessä parilla kuukaudella eteenpäin oli kuitenkin tissuttelun makua. Vaalit olisi pitänyt siirtää suoraan syksyyn. Koronatilanne on rokotusten osalta kesäkuussa kyllä parempi, mutta tällä rokotusvauhdilla emme pääse vielä kovin hyvään tilanteeseen. Voi olla, että tämä juupas-eipäs-vaaliajankohtakeskustelu käydään vielä keväämmällä uudestaan.

En ymmärrä, mikä tästä kaikesta tekee niin pirun vaikeaa. Niskasen Iivoa vapaasti lainaten: Sanokaa nyt poliitikot v…… mikä tässä mättää, jotta tavallinenkin tallaaja alkaisi ymmärtää. Tällä menolla, vanhojen kaivelulla ja galluppien orjina te ette ainakaan lisää luottamustanne yhteisten asioiden hoitajina kansalaisten silmissä.

Ihmettelen tästä vaalien siirtämisestä nyt syntynyttä poliitikkojen ongelmaa. Kuntavaalit siirrettiin edellisen kerran syksystä kevääseen viime vaalikauden lopulla, ilman kunnollista syytä. Valtuustokausi piteni viidellä kuukaudella. Se tuntui sopivan kaikille. Nyt on kyse ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä. Sen luulisi olevan meille kaikille ykkösasia. Näin ei kuitenkaan näytä kaikille poliittisille ryhmille olevan.