Heinäntekojärkeä politiikkaan

Hyvä lukija. Älä vedä hernettä isompaa, älä ainakaan melonia, nenääsi kun näitä ajatuksiani lueskelet. Tiedän, että mikä itselleni on huumoria ja tuo hyvän mielen, ei välttämättä aiheuta sinulle samoja tunneryöppyjä. Saatat jopa pahoittaa mielesi ja tunteenpuuskassasi purra huulesi rikki. Otapa tämä vain siltä kannalta, että taas se Hölttä höpisee omiaan. Se nimittäin auttaa jo aika pitkälle. Näin ne muuten monet minun kaverini, ja jopa valtuutettukollegatkin, ajattelevat. Parasta tässä kaikessa on, että osaa nauraa itselleen. Jos et sitä taitoa osaa, sinun ei kannata jatkaa tämän lukemista tämän pitemmälle. Tässä on sinun EXIT-paikkasi.

Kuntavaaliehdokas taivasteli maakuntalehdessä jokin aika sitten Hirvensalmen asioita tyyliin, josta oli ”aivan pikkuriikkisen” vaikea saada täyttä selvää. Jos oikein tajusin, kirjoituksessa neuvottiin äänestäjiä harkitsemaan tarkoin kenelle äänensä antaa. Niin kuin he eivät sitä jo muutenkin tekisi. Edelleen siinä vaadittiin ehdokkaita kertomaan selkeästi ne asiat, joita ehdokas aikoo ajaa.  Se onkin jo monelle, ainakin oikeisto- ja vasemmistopoliitikolle vaikeampi juttu. Kirjoittaja itse lupasi pitää ääntä, jos valituksi tulee, ja vaati äänenpitoa muiltakin. Näin karkeasti tulkitsin tuon kirjoituksen sisällön. Siis pitää keskustella keskustelun perään. Päätöksistä ei niin väliä. Ymmärsinköhän oikein?

Maakuntalehden sivulla hän kirjoittaa, jos siis oikeilla raiteilla ajelen, että kuntamme talous on kunnossa. Jokin aika sitten tämä samainen ehdokas-valtuutettu arvosteli somessa: ”Monessa eri yhteydessä ja kanavassa mainostetaan kunnan vakavaraisuutta… ainoastaan takeet näille puheille puuttuvat. Miksi kehua ja mainostaa, jos ei ole minkäänlaista halua kehittää ja kehittyä?” Niin, että näin silloin? Mitenkähän se nyt olikaan tänään? Onko se talous hänen mielestä kunnossa vai ei? Ja onko se hyvä vai huono asia, jos on kunnossa tai ei ole kunnossa? Otapa tästä nyt selvää. Tässähän on jo ihan tunne, että katsoisi huonoa poliittista standupia.

Eräs valtuutettu, eri ryhmästä kuin tämä edellinen, totesi ensimmäisessä kokouksessa ensi töikseen, että minun (siis ei minun vaan hänen) suutani ette tuki. Me muut siinä katselimme toisiamme huuli pyöreänä ihmeissämme, että johan nyt, emmehän me ole vielä ehtineet sanoa sanaakaan. No, puhetta onkin sitten tullut kuin kananuorikolta munia. Ei tosin kovin rakentavaa, sillä kaikki tuntuu olevan vähän vaturallaan (siis vinossa, kunnan ja vähän muutkin asiat). Itselleni on välillä tullut mieleen sanonta tyhjistä tynnyreistä. Olen miettinyt, saadaanko tähän ratkaisu vasta sitten, kun ympyrä neliöidään ja lehmät lentävät.

Some on veikeä asia. Jollekin (tai aika monelle puskaradiolaiselle) se tuntuu olevan vähän niin kuin mattopiiska. Siellä kun tamppaa, niin kyllä pöly lentää ja puhdasta tulee. Näin sitä moni ajattelee, ja itseään pettää. Some on vähän sellainen krapulaan otettu aspiriini, tai olonkorjauspaukku. Pahaolo hetkeksi helpottaa, mutta ei ratkaise ongelmaa, ja illalla on vielä kovempi päänsärky.

Voisin lyödä ämpärillisen itsepoimimiani käpyjä vetoa, että kuntavaalien alla somen puskat täyttyvät vakiorummuttajista ja rummutuksesta, ainakin koirapuistosta ja kuntoportaista. Niin kuin niitä jotkut todella täällä Hirvensalmella kaipaisivat. Mutta jos jotkut saavat tuosta rumputulesta kiksejä ja hyvän olon, niin suotakoon se heille. Joskus kuitenkin voisi jokainen ottaa pikkuisen sitä heinäntekojärkeä mukaan. Sillä nimittäin pärjää tässä maailmassa yllättävän hyvin. Kannattaa ainakin päättäjien kokeilla.

Jos alun kieltelyistäni ja neuvoistani huolimatta uteliaisuutesi voitti, ja päätit lukea tämän loppuun saakka, toivon, ettet ainakaan vetänyt sitä melonia nenääsi. Jos niin teit, niin neuvoisin käymään vastaanotolla. Ihan vain varmuuden vuoksi, kun on tuo siitepölykausikin alkamassa. Olisi helpompi hengittää.