Kuntavaalit on käyty. Reilut 40 prosenttia hirvensalmelaisista jätti äänestämättä. Nämä olivat nuorisovaalit. Kaverivaalit. Näissä vaaleissa ei äänestetty vanhainkodin ovelle koputtavia. Nämä eivät myöskään olleet heinäntekovaalit. Näissä vaaleissa eivät asiat ratkaisseet. Muut seikat olivat tärkeämpiä. Naapuri-Mikkelissä tuuli vie oikealle. Meillä vasemmalle.
Vaaleissa
oli voittajia ja hävinneitä. Valtuustoon nousi viisi uutta päättäjää. Neljä
putosi. Millaisen roolin nämä uudet valtuutetut ottavat? Onko heillä oma
polkunsa? Uskaltavatko myös kulkea sitä pitkin? Vai seuraavatko kiltisti
ryhmiensä vanhoja johtohahmoja. Kuin alkukesän sorsanpoikaset emoaan. Tuleeko tästä
valtuustokauden mittainen Via Dolorosa? Lähiviikot kertovat sen.
Nämä olivat
myös protestivaalit. Protesti, mille? Sillekö, että Hirvensalmella menee hyvin?
Sille, että kunnan talous on kunnossa? Sille, että muuttoliike on positiivinen?
Sille, että Hirvensalmi on maakuntamme kärkikunta? Voivathan sellaisetkin hyvät
asiat joitakin ilottomia ja väkisin hymyileviä naamoja ärsyttää. Naapurikunnan
yrittäjää vapaasti lainaten: ”Vaimo istuu mersussa minkkiturkki päällä ja
itkee. Mikä tässä oikein mättää?”
Protesti
hyville tavoille? Protesti rehellisyydelle. Rehtiydelle. Luottamukselle.
Yhteistyölle.
Millainen
Via Dolorosa tästä kehkeytyy, se nähdään jo tulevissa
luottamuspaikkaneuvotteluissa. Keskusta säilytti suurimman ryhmän asemansa.
Silläkin on joukossaan ”ongelmia”. Kaikkiin ei voi vaan luottaa. Siitä on jo
kerrottu sosiaalisessa mediassa. Siitä on myös tältä valtuustokaudelta faktaa. Millaisen
roolin vaalien äänikuningatar ottaa? Hyppääkö vanhojen demarikelkkaan? Entä
kokoomuksen nuoret, uudet tulokkaat? Käykö heille samalla tapaa kuin viime
vaaleissa puolueen nuorelle valtuutetulle? Kokoomusemo määräsi kaapin paikan.
Pakko totella.
Vaihtoehtoja
on. Uskaltavatko nämä olla rohkeita? Onko edessämme kärsimysten vai kehityksen
tie? Toivon viimeistä. Pelkään ensimmäistä. Olen realisti.
Näissä
vaaleissa irvisteltiin myös demokratialle. Oikein kunnolla. Sinisten
johtohahmonen iski kuitenkin vasaralla omaan jalkaansa. ”Dopingin” voimalla
koottu ehdokasjoukko ei siivittänyt voittajaksi. Tuli pudotus.
Nämä vaalit
olivat piste myös oman ryhmäni, sitoutumattoman ItsenäisenKuntaLiikkeen,
toiminnalle. Kolme valtuustopaikkaa hupeni yhteen. Käsikirjoitus tälle kirjoitettiin,
kun ehdokaslistamme jätettiin. Lopputulos oli itselleni tuossa vaiheessa jo
selviö. Jos joku muuta kuvitteli, hän oli reaalimaailman ulkopuolella.
Oma
äänimääräni lähes puolittui edellisvaalien huippulukemasta. Jotkut odottivat
nytkin viime vaalien lukemia. Saamani 46 ääntä olivat kuitenkin omiin
odotuksiini nähden enemmän.
Minä tunnen
nämä ihmiset.