Populistista nillitystä väestökehityksestä

 

Vuoden viimeisessä valtuustonkokouksessa nostettiin muutamassa puheenvuorossa esille kuntamme väestökehitys. Tästä puhuneet valtuutetut antoivat ymmärtää, että kuntamme asukasluku olisi hurjassa laskusuunnassa. En ymmärrä, mihin faktoihin nuo puheet perustuivat, sillä viimeisimmät tilastot eivät ainakaan tue noita väitteitä. Minä luokittelen tuollaiset puheet, joille ei löydy kunnollisia perusteita, populistiseksi nillitykseksi.

Näitä oravan omaan muuntajaan heittäjiä tuntuu löytyvän aina asiassa kuin asiassa. Tässä väestökehitysasiassakin olisi kannattanut ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa liimailla höyheniä kannanmunan päälle. Kangasniemellä vähennys on 37, Mäntyharjulla 62, Pertunmaalla 25 ja Puumalassa 26 henkeä. Tilastokeskuksen marraskuun lopun katsauksen mukaan kuntamme asukasluku on laskenut tänä vuonna vain 12 henkilöllä, 0,5 prosentilla. Vaikka meilläkin on vähennystä, niin lasku on Etelä-Savon pienintä ja alle maakunnan keskiarvon 0,8 prosentin.

Kuntamme on siis menestynyt varsin hyvin tässäkin vertailussa. Muuttoliike on plussalla 12 henkilön verran ja lapsiakin on syntynyt 11. Luvut kuulostavat pieniltä, mutta kuntamme väkimäärässä ne ovat isoja asioita.

Koko Etelä-Savo painiskelee laskevan väestökehityksen kanssa. Maakunnan asukasluku on tänä vuonna vähentynyt reilulla 1 200 henkilöllä. Ongelmana on, ettei Etelä-Savosta löydy vahvaa kasvukaupunkia. Pieksämäellä on tullut miinusta peräti 315 asukasta. Savonlinnasta on lähtenyt 284 henkeä. Edes Mikkeli ei kykene veturiksi ja kasvu-uralle. Sieltäkin on väki vähentynyt 118 hengellä.

Omat koirat purivat

 

Jos olisin eilen illalla valtuuston kokouksesta kävellyt kotiini, olisin varmasti jossain vaiheessa hypähdellyt ilosta. Huutokauppakeisari Ari Palsamäen sanoin, voin todeta, että illasta jäi mukava fiilis. Päätin kuitenkin säästää nuo ilon hyppelyni vielä toiseen, parempaan kertaan ja pitää molemmat jalkani maan pinnalla. Joku olisi saattanut nähdä ja pitää ”balettitanssiani” hulluna, joten varmuuden vuoksi soitin nuorimman tyttäreni kyytimiehekseni.

Syynä näihin melkein ilon kiljahduksiini oli valtuuston puheenjohtajiston vaali. Kirjoittelin huoliani siitä tällä palstalla jokin aika sitten, koska en ole ymmärtänyt sitä politikoinnin tarvetta, jota asian ympärillä on viime vuosina harrastettu. Vaikka vaalista ei tälläkään kertaa voi antaa täysiä tyylipisteitä, niin yritystä oikeaan suuntaan kuitenkin oli.

Äänestyksen ja kahden arvonnan jälkeen puheenjohtajisto sai kokoonpanonsa. Seija Väisänen jatkaa puheenjohtajana. Viime kuntavaalien ääniharava, oman ryhmäni IKL:n Juhani Manninen nousi ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Tässä välissä – etteivät unohtuisi - onnitteluni Juhanille ja Seijalle. Toiseksi varapuheenjohtajaksi tuli Ari Kämppi. Valinta ei aivan ollut Loton täysosuma, mutta ehkä kuusi plus varanumero luokkaa.

Illan vaali jätti kuitenkin kysymyksiä. Se kertoo keskustan sisäisestä vallantavoittelusta, jonka kohteeksi valikoitui tällä kertaa valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut Heikki Liukkonen. Keskusta esitti Väisästä puheenjohtajaksi ja Liukkosta ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Valinta olisi ollut selvä, jos keskustan rivit olisivat pitäneet. Omat koirat purivat, kun yksi keskustalainen jostain kumman syystä ”lottosikin” demaria. Kun Liukkosella kaiken lisäksi oli huono arpaonni, niin yksi keskustan järkevimmistä valtuutetuista jäi ulos puheenjohtajistosta. Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta tällä kaudella, kun keskustan sisäinen vääntö on pudottanut asiallisia valtuutettuja johtopaikoilta.

Minua hatuttaa Heikin puolesta kuin käpynsä pudottanutta oravaa. Toivotan sinulle tsemppiä, ja kannustusta tulevaan vaalityöhön. Olet tehnyt töitä koko kunnan hyväksi, etkä ole sortunut kyläpolitikointiin, kuten eräät toiset Ripatin suunnan valtuutetut. Lieneekö tämä ollutkin lopulta syy, että et kelvannut aivan kaikille puoluetovereillesi?

Kolahtiko keskustan äänestyspeli vahingossa omaan nilkkaan? Oliko niin, että tämä kaikki olikin vain suunnattu Juhani Mannista vastaan? Laskettiinko keskustassa, että 10 ääntä riittävät ulostamaan IKL:n valtuutetun puheenjohtajistosta? Kysymyksiä, joihin tuskin saamme rehellisiä vastauksia. Itse uskon kuitenkin, että kysymys oli keskustan omasta sisäisestä vallanväännöstä.

 
 

Olisi siistii, jos…

 

”Hei!

Täytynee myöntää, että minä olen pitänyt kirjoituksistasi Hirvensalmelaisessa.
Melko asiaahan olet kirjoittanut...”

Tuo lainaus on suoraan sähköpostiini tulleesta viestistä. ”Kiitoksen” lähettäjänä on keskustalainen kunnanvaltuutettu.

En oikein enää tiedä, miten voisin suhtautua tuollaisiin viesteihin, koska hirvensalmelaisessa kunnallispolitiikassa puheet ja teot kohtaavat niin harvoin. Aluksi vastailin näihin posteihin, koska olin naiivi. Uskoin todella, että viestin lähettäjä oli aidosti sanomansa takana. Olin jopa iloinen saamastani palautteesta, joka pääasiassa oli positiivista.

Näin joulun alla tuntuu varmasti pahalta, kun totean, että minusta on tullut kylmä ja tunteeton. Nyt en ole enää vastaillut näihin viesteihin. Jollakin tapaa olen turtunut tuohon sanojen helinään, jossa sanat eivät kuitenkaan ole tekojen takana. Olen miettinyt, onko hyvä vai huono asia, kun en enää välitä, näistä poliitikoilta tulleista palautteista.

Kunnanvaltuustomme kokoontuu ensi maanantaina. Kokouksessa päätetään isoista asioista, mm. ensi vuoden talousarviosta ja valitaan myös valtuuston puheenjohtajisto kevätkaudelle. Olen useamman kerran ihmetellyt valtuustomme suurimman ryhmän keskustan toimintaa, ja olen yhtä useasti menettänyt luottamukseni heihin, nimenomaan ryhmänä.

Valtuuston suurimpana keskusta saa puheenjohtajiston kolmesta paikasta kaksi. Nuo paikat kuuluvat heille. Kolmannesta puheenjohtajapaikasta on tällä kaudella käyty peliä, jossa keskusta on ollut avainroolissa. Pieni mieleni ei ymmärrä, miksi se on sortunut tähän kähmintään.

Olen kuullut, että tällä kertaa keskusta ei kuitenkaan liittoutuisi muiden ryhmien kanssa pj-valinnassa. Tuttua puhetta vuosien varrelta, siksi epäilen kuulemaani vakuuttelua suuresti. Jos näin kuitenkin todella tapahtuisi, se olisi joulun ihme.

Maanantai-iltana tiedämme muuttuvatko sanat teoiksi.

Kiviä kengässä

 

Ensimmäinen valtuustokauteni – mahdollisesti myös viimeinen – on kääntymässä maalisuoralle. Nykyinen valtuusto istuu vielä päättämässä ensi toukokuun lopulle. Uudet päättäjät valitaan kuntavaaleissa huhtikuussa, ja he aloittavat työnsä kesäkuun alussa. Valtuustokautta on jäljellä vain vajaat puoli vuotta, lienee siis paikallaan jo kirjata kauden plussat ja miinukset.

Nämä neljä vuotta ovat olleet poliittisesti sisäistä taistelua. Päättäjiemme energiasta iso osa on mennyt omien joukkojen kanssa riidellessä. Ensiaskeleet eripuralle luettiin jo viime kuntavaalien luottamuspaikkaneuvotteluissa. Ne sujuivat melko hyvässä yhteisymmärryksessä kunnes demarien johtoon tullut Risto Pesonen repi sopimukset säpäleiksi. Kokoomuksen johtaja Pirkko Luntta puolestaan ei ole hyväksynyt missään vaiheessa kuntavaalin tulosta. Hän ei ole myöntänyt IKL:n ja pesusuomalaisten vaalimenestystä ja oman puolueensa rajua tappiota. Keskustan linja on ollut sekaisin koko vaalikauden, kun puolueen opposition edustaja Jukka Manninen on vedättänyt keskustaryhmää, joka on syönyt kuin kesy orava kädestä.

Julkisuudessa on viime viikkoina kirjoiteltu, kuinka poliitikot pyrkivät vaikuttamaan lehdistön kirjoitteluun. Ilmiö on minulle tuttu omilta toimittajavuosiltani. Muistan hyvin toimittajanurani ja Hisarin viime ajoilta kärkkäimmän saamani palautteen, kun äskettäin herastuomarin arvon saanut Jukka Manninen uhkasi viedä minut oikeuteen mielipiteistäni. Tuo pelottelu ei kuitenkaan toiminut, ja puolen tunnin kiivaan keskustelun päätteeksi Manninen toivoi, että unohtaisimme koko puhelun. Tiedän, että tätä samaa pelottelua harrastetaan myös tänä päivänä paikallislehteemme Hirvensalmelaiseen ja varmasti myös Länsi-Savoon. Veikeintä kaikessa on, että asialla tuntuvat olevan samat poliitikot kuin omalla toimittajakaudellanikin.

Tämän poliittisen väännön, riitelyn ja epäluottamuksen keskellä kuntamme asiat ovat kuitenkin hyvässä mallissa. Suuri kiitos tästä kuuluu kunnan virkamiehille, jotka ovat jaksaneet – ainakin vielä – tämän kaiken väännön ja eripuran keskellä luovia kuntaamme eteenpäin. Virkamiesten lisäksi kiitän omaa ryhmääni, ItsenäistäKuntaLiikettämme, johdonmukaisesta ja päättäväisestä toiminnasta itsenäisen kuntamme hyväksi. Teidän kanssa on ollut mukavaa ja antoisaa toimia.

Neljän vuoden aikana kunnassamme on tapahtunut paljon hyviä asioita. Talouden kiristymisestä huolimatta olemme pystyneet investoimaan. Arjen toiminnoista ei ole tarvinnut tinkiä, ja olemme pystyneet näin huolehtimaan kuntalaistemme hyvinvoinnista.

Päättymässä oleva valtuustokausi paketoidaan käytännössä jouluviikon maanantaina, jolloin valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta. Tulevan vuoden verotasosta päätimme jo aikaisemmin. Vaikka tuloveroa nostettiin, kokonaistuotossa korotus ei näy. Uusi Mikkelin alueen kuntien Essote tuo haasteita, mutta vielä suurempia on tulossa, kun siirrytään maakunnalliseen soteen muutaman vuoden kuluttua. Kukaan ei vielä varmuudella tiedä, millaiseen pulaan se vie kunnat. Ainakin velkaisille naapurikunnillemme tämä tietää suuria vaikeuksia.

Näin Itsenäisyyspäivän iltana toivon joulunalusviikon valtuustolta rehtiä, suoraselkäistä ja päättäväistä toimintaa. Toivon, että henkilövalinnoissa näkyy viime kuntavaaleissa äänestäneiden tahto. Vaikka vaalit painavat päälle, niin toivottavasti valtuusto ei myöskään tee vaalibudjettia, sillä siihen ei kunnallemme on tarvetta eikä varaa.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!