Olisi siistii, jos…

 

”Hei!

Täytynee myöntää, että minä olen pitänyt kirjoituksistasi Hirvensalmelaisessa.
Melko asiaahan olet kirjoittanut...”

Tuo lainaus on suoraan sähköpostiini tulleesta viestistä. ”Kiitoksen” lähettäjänä on keskustalainen kunnanvaltuutettu.

En oikein enää tiedä, miten voisin suhtautua tuollaisiin viesteihin, koska hirvensalmelaisessa kunnallispolitiikassa puheet ja teot kohtaavat niin harvoin. Aluksi vastailin näihin posteihin, koska olin naiivi. Uskoin todella, että viestin lähettäjä oli aidosti sanomansa takana. Olin jopa iloinen saamastani palautteesta, joka pääasiassa oli positiivista.

Näin joulun alla tuntuu varmasti pahalta, kun totean, että minusta on tullut kylmä ja tunteeton. Nyt en ole enää vastaillut näihin viesteihin. Jollakin tapaa olen turtunut tuohon sanojen helinään, jossa sanat eivät kuitenkaan ole tekojen takana. Olen miettinyt, onko hyvä vai huono asia, kun en enää välitä, näistä poliitikoilta tulleista palautteista.

Kunnanvaltuustomme kokoontuu ensi maanantaina. Kokouksessa päätetään isoista asioista, mm. ensi vuoden talousarviosta ja valitaan myös valtuuston puheenjohtajisto kevätkaudelle. Olen useamman kerran ihmetellyt valtuustomme suurimman ryhmän keskustan toimintaa, ja olen yhtä useasti menettänyt luottamukseni heihin, nimenomaan ryhmänä.

Valtuuston suurimpana keskusta saa puheenjohtajiston kolmesta paikasta kaksi. Nuo paikat kuuluvat heille. Kolmannesta puheenjohtajapaikasta on tällä kaudella käyty peliä, jossa keskusta on ollut avainroolissa. Pieni mieleni ei ymmärrä, miksi se on sortunut tähän kähmintään.

Olen kuullut, että tällä kertaa keskusta ei kuitenkaan liittoutuisi muiden ryhmien kanssa pj-valinnassa. Tuttua puhetta vuosien varrelta, siksi epäilen kuulemaani vakuuttelua suuresti. Jos näin kuitenkin todella tapahtuisi, se olisi joulun ihme.

Maanantai-iltana tiedämme muuttuvatko sanat teoiksi.