Luottamusta ei rakenneta repimällä

Kunnanvaltuuston viime kokous (13.3.) poiki tapahtumaketjun, jota käsitellään vielä pitkään. Kaikki sai alkunsa valtuuston tekemästä hallintosääntöpäätöksestä. Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitut, Risto Rantalainen (kesk.) ja Vesa Pöyry (sdp), eivät ole allekirjoittaneet pöytäkirjaa. Rantalainen on jopa tehnyt rikosilmoituksen. Pöyry ei ole edes vaivautunut lukemaan pöytäkirjaa. Kysyn, onko tällainen toiminta teidän lukijoiden mielestä valtuutetun arvolle sopivaa? Uskon tietäväni myös vastauksenne: ei ole.

Pöyry on todennut, ettei pöytäkirja vastaa kokouksen kulkua, mutta hän ei ole sitä itse käynyt lukemassa ja toteamassa. ”Käskytettäväksi” alistuneen Pöyryn arvio perustuu jonkun välikäden, nähtävästi Rantalaisen, näkemykseen.

Rantalainen puolestaan syyttää valtuuston puheenjohtajalle Seija Väisäselle (kesk.) lähettämässään hyökkäävässä viestissä tätä pöytäkirjan väärentämisestä ja uhkaa tekevänsä Väisäsestä rikosilmoituksen. Pöytäkirjan pitänyttä hallintojohtajaa Rantalainen syyttää samaisessa viestissä tahallisesta törkeästä virkavirheestä.

Kunnanhallitukselle (27.3.) antamassaan selvityksessä Keskustan kuntavaaliehdokkaana oleva Rantalainen kirjoittaa mm. näin: ”Esitän, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seija Väisänen käskee hallintojohtajaa korjaamaan valtuuston pöytäkirjan vastaamaan kaikilta osiltaan valtuuston 13.3.2017 tekemiä päätöksiä, minkä jälkeen me pöytäkirjantarkastajat allekirjoitamme sen. Lupaan samalla peruuttaa poliisille tekemäni rikosilmoituksen pöytäkirjan väärennöksestä, jossa epäiltynä on kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Esitykseni on äärettömän reilu ja oikea-aikainen ennen kuin tieto edellä olevasta vuotaa lehdistölle ja sosiaaliseen mediaan. PS. Tästä tapauksesta saisi loistavan kuntavaaliteeman ”Kepu pettää aina”.”

Kuntalaissa todetaan: Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Mielestäni Rantalainen ja Pöyry eivät ole toiminnallaan osoittaneet olevansa luottamuksen arvoisia valtuutetun tehtävässään. Kummankaan toiminta ei ole kuntalain hengen mukaista. Pöyry ei ole enää ehdokkaana kuntavaalissa. Rantalainen sen sijaan pyrkii edelleen valtuustoon Keskustan listalta. Toivottavasti äänestäjät osaavat nyt tehdä oikeita ja viisaita valintoja.

Kunnanvaltuuston tarkastamaton pöytäkirja tulee valtuuston tarkastettavaksi seuraavassa kokouksessa. Se on normaali toimenpide. Rantalaisen tekemään rikosilmoitukseen poliisi ottaa kantaa aikanaan.

Kunnanhallitus käsitteli maanantaina 27.3. Rantalaisen hallintojohtajaan kohdistamaa virkavirhesyytöstä. Tehdyn selvityksen perusteella väitteet pöytäkirjan väärentämisestä ovat perusteettomia. Hallitus merkitsi selvityksen tiedokseen. Päätöksessään hallitus korostaa kuntalain luottamushenkilölle asettamia vaatimuksia.

Jostain syystä tällä kaudella muutamalla valtuutetulla on ensisijaisena tarkoituksena ollut rakentamisen sijasta kaiken hajottaminen. Rantalaisen tapaus on tästä erinomainen esimerkki. En ymmärrä enkä hyväksy tällaista toimintaa – eivätkä kuntalaisetkaan.

Olin itse paikalla kyseisessä valtuuston kokouksessa. Olen satavarma, etteivät valtuuston puheenjohtaja Seija Väisänen ja hallintojohtaja Anne Matilainen ole syyllistyneet valtuuston pöytäkirjan väärentämiseen, eikä hallintojohtaja Rantalaisen esille nostamaan tahalliseen törkeään virkavirheeseen. Rantalaisen esittämät syytökset ovat todella törkeitä.

Parilla-kolmella valtuutetulla ei ole ollut tällä kaudella halua kaikkien peräänkuuluttamaan yhteistyöhön, jota kuntamme tulevaisuudessa yhä enemmän tarvitsee. Toivon, että uudet päättäjät ensitöikseen sopivat yhteiset pelimerkit. Nämä kaikkien tietämät änkyrät, jos he sattumoisin tulevat vaalissa valituiksi, on jätettävä surutta rannalle.

Keskusta on nyt myös vakavan pohdinnan ja valintojen edessä, mitä tehdä tapaus Rantalaiselle. Vaalikentällä Rantalainen nimittäin lupaa tukea Väisäsen vaalikampanjaa levittämällä ilosanomaa pöytäkirjaväärennöksestä.

Kunnanhallituksen pöytäkirja tulee nähtäväksi ensi tiistaina. Se on julkinen asiakirja, johon jokainen voi halutessaan tutustua. "Selvitys Risto Rantalaisen väitteeseen valtuuston pöytäkirjan väärentämisestä" pykälä 41/27.3.2017/Kunnanhallitus

Lahnaniemen ryhmiksen kujanjuoksu saatava päättymään

 

Lahnaniemen varhaiskasvatuksen yksikölle, ryhmikselle, on saatava pikimmiten asianmukaiset tilat. Nykyiset ovat tiensä päässä ensi syksynä. Tilakysymystä on vatuloitu jo liian kauan. Nyt on tehtävä nopeasti päätöksiä, sillä mikäli tilaongelmaa ei ratkaista kevään ja kesän aikana, on jopa koko toiminta vaakalaudalla. Palvelun heikkenemistä ei varmasti halua kukaan. Vähiten kylän lapsiperheet, jotka tätä palvelua tarvitsevat.

Ryhmikseen on elokuussa alkavalla, uudella hoitokaudella tulossa suuri määrä alle kouluikäisiä lapsia. Nykyiset tilat eivät mahdollista kasvavaa toimintaa ja henkilöresurssejakin tarvitaan lisää. Mielestäni tilanne on kylän ja koko kunnankin näkökulmasta pelkästään positiivinen asia, joka on päätettävä myönteisellä tavalla.

Miksi ryhmiksen toiminta on koko sen olemassaolon ajan nähty suurena mörkönä koulun (koulun rehtorin) näkökulmasta? Tämä on ollut jarruna yksikön toiminnalle ja koulun tilojen joustavalle käytölle. Varhaiskasvatus on nähnyt nämä ongelmat jo pitkään ja hakenut niihin ratkaisua. Tämä kujanjuoksu on nyt saatava loppumaan. Uskon, että tällä kannalla ovat kunnan nykyiset ja tulevat päättäjät sekä virkamiehet. Näin oletan myös kyläläisten ajattelevan.

Kylän ryhmis toimii nyt ahtaissa kahden huoneen tiloissa. Tilaongelman ratkaisuksi riittäisi yksi lisähuone. Yhden luokkatilan luovuttaminen varhaiskasvatukselle ei tuota koulun toiminnalle ongelmia. Koululla oleva puukäsityöluokkakin on vain muutaman viikkotunnin käytössä. Muun ajan se seisoo toimettomana. Ei ole ongelma ja tuskin kustannuskysymyskään, jos Lahnaniemen koulukkaat saisivat tämän opetuksen Elomaan koulun tiloissa. Tällöin tilat vapautuisivat muuhun käyttöön. Tarvitaan vain joustavuutta. Pienillä järjestelyillä Lahnaniemen koulu ja ryhmis saisivat molemmat tarpeisiinsa toimivat ja käytännölliset tilat.

Kaikissa suunnitelmissa korostetaan nykyään varhaiskasvatuksen ja koulun luontevaa yhteistyötä. Lahnaniemellä koulu nähtävästi tarvitsee tässä asennekasvatusta. Yhteistyö olisi iso voimavara kummallekin osapuolelle ja erityisesti lapsille. Tiivis yhteistyö palvelisi kaikkia osapuolia, ja loisi varmasti positiivista henkeä koko kylälle.

Lahnaniemen kylänseutu ja 5-tien varsi elää nyt myönteisen muutoksen kynnyksellä. Kun Uutelan alueen yritysinvestoinnit toteutuvat kaikessa laajuudessaan, syntyy työpaikkoja ja sen myötä seutu saa varmasti uusia asukkaitakin. Varhaiskasvatuksen ja koulun palveluille olisi jatkossakin kysyntää, siksi on järkevintä mitoittaa nämä palvelut toisiaan tukeviksi.

Markat taskussa, jännäkakat housussa

 

Kuntavaalit näyttävät aiheuttavan joillekin valtuutetuille valituksi tulemisen painetta. Tästä huolimatta kuntalaiset ja äänestäjät odottavat, että ehdokkaat/nykyvaltuutetut pysyisivät puheissaan asialinjalla. Näin ei tapahtunut kunnanvaltuuston 13.3. kokouksessa, jossa kuultiin kannanottoja vailla totuuspohjaa.

Kokoomuksesta erotettu/eronnut ja perussuomalaisten ehdokkaaksi hypännyt, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, Pöyrynhovin (entinen Pöyrynkylän kansakoulu) isäntä Markku Kivisaari oli tullut lapion kanssa valtuustoon – jälleen kerran. Kun käsittelyssä oli kunnan uusi hallintosääntö, Kivisaari antoi ymmärtää käyttämissään puheenvuoroissaan, että yritysten sijoittumisesta Hirvensalmelle on aiheutunut kymmenien jopa satojen tuhansien tappiot kunnalle. Esimerkiksi hän nosti 16 vuotta vanhan, Kangastiellä vireillä olleen, pihakalusteisiin keskittyneen yrittäjän hankkeen.

Kunnan asiapapereista ilmenee, että valtuuston edelleen pyrkivän Kivisaaren muisti petti asiassa pahemman kerran. Valtuutetuilla on täysi oikeus esitellä omia näkemyksiään, mutta harkitsemattomia ja perättömiä lausuntoja ei kannata viljellä. Sanotaan, että valheella on aina lyhyet jäljet.

Pöytäkirjoista on luettavissa, että vuonna 2002 kunta myi yrittäjälle ns. kenkätehtaan hallin tontteineen 750 000 markan kauppahinnasta. Kauppahinnasta maksettiin kunnalle käsiraha 50 000 markkaa. Kiinteistökauppa purettiin 2003, koska yrityksellä oli maksuongelmia ja kauppahinnan maksuohjelma ei ollut toteutunut kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Maksettu kauppahinnan osa 50.000 markkaa jäi kunnalle ja kiinteistö palautui kunnalle. Yrittäjä maksoi hallinta-ajaltaan kiinteistön ylläpitokulut.

Olen itse käynyt Pöyrynkylän kansakoulun 1960-luvulla. Siellä sain matematiikan perustaidot arvostamaltani opettajalta, Saimi Kiviperältä. Hänen, rehellisyyttä, hyviä tapoja ja kristillisiä arvoja korostaneilla perusopeilla ja maalaisjärjellä olen pärjännyt elämässä. Näillä maalaisen opeilla tarkastuslautakunnan puheenjohtajan vuodatusta tarkastellessani, ja vaikka millaisella laskutikulla mittaisin, en näe tästä Kivisaaren esille kaivamasta yrityshankkeesta koituneen kunnalle tappiota. Pöyryn kansakoulussa minulle opetettiin, että yksi ynnä yksi on kaksi. Entisessä opinajossani taidetaan harrastaa nyt aivan uutta matematiikkaa – mutta sehän onkin nykyään hovi.

Muutamille valtuutetuille on tällä valtuustokaudella ollut tärkeämpää muistella menneitä, kuin elää tässä päivässä tai suunnitella kuntamme ja kuntalaisten tulevaisuutta. Kun kaivellaan vanhoja hautoja auki, heittää totuus ja valhe häränpyllyä, ja muistikuvat sekoittuvat. Sitten lauotaan mitä sattuu, kuten valtuustossa tapahtui.

Kivisaaren rajut sanalliset arvostelut ja suoranaiset hyökkäykset kunnan viranhaltijoita kohtaan eivät palvele ainakaan yhteistyötä. Tuskin hänen omia päämääriäänkään, mitkä ne sitten lienevätkään.

Mielenkiinnolla myös odotan, kuinka paikallislehti valtuuston kokouksesta uutisoi.

Lumikki ja kuusi pankkikääpiötä

 

Alueellinen osuuspankkiliitto pudotti viime perjantaina pommin osuuspankkijäsenistön niskaan. Kuusi pientä osuuspankkia, näiden joukossa Hirvensalmen oma, itsenäinen ja erittäin vakavarainen osuuspankkimme, suunnittelevat fuusioitumista maakunnalliseen Suur-Savon osuuspankkiin.

Hanketta on valmisteltu jo viime kesästä saakka. Valmistelutyötä on tehty hyvin salamyhkäisesti, kuten tapana on asioissa, joiden lopputulosta valmistelijat pyrkivät kaikin keinoin läpiviemään ja varmistamaan. Luulenpa, että tilanne olisi ollut aivan toisenlainen, jos asiasta olisi kysytty pankkien jäsenistön kantaa ennen valmisteluun ryhtymistä.

Ainakin minun mielestä, tässä karkasi mopo nyt pahan kerran ainakin pankkimme johtajalta Kirsi Hännikäiseltä ja pankin hallituksen puheenjohtajalta Jukka Manniselta. Kun kokonaan uutta, isoa pankkitaloa ryhdytään rakentamaan, niin siihen pitää – jo ennen valmisteluvaihetta - kysyä jäsenien mielipide. Mielestäni se kuuluu jo hyviin tapoihin. Vai ovatko johtajat unohtaneet, että Hirvensalmen Osuuspankin omistavat jäsenet, joita lehtitietojen mukaan on noin 1 400.

Kun tiedustelin johtaja Hännikäiseltä, miksi näin ei toimittu, hän vastasi napakan lyhyesti: ”Kyseessä on asian valmistelu. Asian valmistelu kuuluu pankin hallitukselle. Asia tuodaan sovitussa järjestyksessä toukokuussa omistajien päätettäväksi.” Toivon pankin jäsenien tuovan mielipiteensä tässä asiassa julki jo ennen omistajien kokousta, vaikka se ei pankin johtoa näytä yhtään kiinnostavan.

Pankkien edustajat korostivat fuusiosuunnitelman julkistamistilaisuudessa, ettei niitä aja yhteen taloudellinen pakko, vaan asiakaskäyttäytymisen ja -tarpeiden muutos sekä pankkisääntelyn kiristyminen. ”Pystytään oppimaan uutta digitalisaatiosta”, hallituksen puheenjohtaja Jukka Manninen toteaa viisaanoloisena lehdessä. Hienoja asioita ja upeita korulauseita, joista minä, eikä naapurin mummokaan, ymmärrä juuri mitään.

Fuusion valmistelijat toteavat, että asiakkaille aiotaan tarjota palveluita nykyisellä konttoriverkostolla – niin pitkälle kuin sen voi muuttuvassa pankkimaailmassa luvata. Toimitusjohtaja Hännikäinen korostaa Länsi-Savon sivulla olevassa videohaastattelussa, että on vastuullista pankkitoimintaa katsoa konttoriverkoston tulevaisuutta. Näistä johdon kommenteista voi jo päätellä, että pankin fyysinen läsnäolo Hirvensalmella tulee vähenemään, jos fuusio toteutuu.

Olen ollut Hirvensalmen Osuuspankin pitkäaikainen asiakas, koska olen ollut pankin palveluun tyytyväinen. Toki olen huomannut, että viime vuosina – varsinkin nykyisen johdon aikana – palvelusta on tullut, mitenkä sen nyt osaisin oikein ilmaista, sellaista konemaista. Siinä on ollut vähän korkokengillä kopsuttelun makua. Tunnelma ei ole ollut aivan maalaispankin leppoisaa, jollaista se oli takavuosina.

Vaikka kirjoittelin tuossa korkokenkien kopsuttelusta, niin en suinkaan kritisoi pankin henkilökunnan asiantuntemusta. Olen aina saanut vastauksen kysymyksiini. Siksi ihmettelenkin näkemyksiä, että suuremmassa pankissa osaaminen olisi parempaa. Hirvensalmen Osuuspankki pystyy jatkamaan taloudellisesti ja uskon, ettei palvelu jää osaamisestakaan kiinni. Pankkihan voi asiantuntijuutta hankkia muualtakin op-ryhmältä, kuten on varmasti tehnyt tähänkin saakka.

Vaikka pankkien johdot ajavat fuusiota kuin käärmettä pyssyyn, ja samaan kuoroon liittyi myös Länsi-Savon päätoimittaja Timo Laitakari tämän päiväisessä (sunnuntai 12.3.) kirjoituksessaan, niin Hirvensalmella järki voittaa. Luotan siihen, että Hirvensalmen Osuuspankki ei mukaan lähde, ja jäsenistö estää tämän fuusion.

Jos fuusio joskus tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi jostain syystä, niin pankkimme on varmasti silloinkin tervetullut isomman kainaloon. Tällä hetkellä tätä halia ei tarvita.

Hirvensalmi – parasta meille kaikille

 

Kuntavaalin ehdokasasettelu päättyi viime viikolla, ja kampanjoinnit pääsevät vauhtiin viimeistään ensi viikolla. Vaaleihin on aikaa kuukauden verran, sillä varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9.4., mutta sitä ennen, aprillipäivän molemmin puolin on mahdollista äänestää ennakkoon.

Ehdokasasettelua on kuvattu yleisesti nihkeäksi. Myös Hirvensalmella tapahtui melkoinen romahdus ehdokasmäärässä. Edellisessä kuntavaalissa ehdokkaita oli 47 nyt 34. Nykyisistä valtuutetuista yhdeksän ei enää asettunut ehdokkaaksi. Nämä vapaaehtoisesti paikkansa jättävät keräsivät viime vaalissa 406 ääntä.

Monen mielestä tilanne vaikuttaa synkältä. Itse en näe tilannetta kuitenkaan mitenkään dramaattisena tai epätoivoisena. Vaikka ehdokasmäärä putosi reilulla neljänneksellä, niin valinnanvara kasvoi.

Jo viime kuntavaalissa Hirvensalmen kunnallispolitiikan kolmen perinteisen valtapuolueen rinnalle tuli kaksi uutta ryhmää: ItsenäinenKuntaLiike, jota itse edustan ja ”Vatukosta valtuustoon” ponkaisseet Perussuomalaiset. Nyt mukana ovat myös Kristillisdemokraatit. Äänestäjillä on nyt mahdollisuus valita peräti kuudesta ryhmästä ehdokkaansa. Vaalissa äänestävät kuntalaiset lopulta päättävät, kenet haluavat asioitaan hoitamaan jatkossa, ja hyvä niin, että heillä on valinnanvaraa.

Kunnan päätöksenteon ilmapiiri ei ole ollut paras mahdollinen tällä valtuustokaudella. Tämä on näkynyt erityisesti henkilövalinnoissa aivan turhanpäiväisenä pelaamisena. Tällainen toiminta on myrkyttänyt päätöksenteon ilmapiiriä kuluneella kaudella. Se on heijastunut ehdokasasetteluunkin. Varmasti muutama valtuutettukin päätti jättää kunnallispolitiikan kyllästyttyään tähän tyhjänpäiväiseen jauhamiseen – selkään puukottamiseen. Harmi, sillä luopujien joukossa on hyviä tyyppejä.

Muutama johtava poliitikko on toiminnallaan myrkyttänyt myös oman puolueensa rivit. Tämä näkyy erityisesti Kokoomuksen ja Demarien ryhmissä. Tämä on valitettava tosiasia, ja heijastui selvästi myös ehdokasasettelussa. En ymmärrä, miten näissä puolueryhmissä on alistuttu tällaiseen johtamisen kulttuuriin ja saneluun.

Uuteen valtuustoon ja muihin tuleviin luottamustoimiin tarvitaan yhteistyökykyisiä ja sovittelevia henkilöitä. On pystyttävä sietämään erimieltä olevia ja tultava myös heidän kanssaan toimeen. Niin päästään asioissa eteenpäin.

Olen aina korostanut, ettei Hirvensalmella kuntalaisten asioiden hoitamisessa tarvita poliittista väriä. Viime kuntavaalimme tulos vahvisti vain näkemystäni  - yhteistä tavoitettamme.

Luotan kuntalaisiin ja edessä olevien vaalien äänestäjiin. Huhtikuussa otamme vielä pitemmän loikan. Hirvensalmi on parasta meille kaikille.