Homohäitä ja kylän juttuja

Hirvensalmelainen uutisoi 20.4. näyttävästi: ”Hirvensalmen kirkossa ei vihitä homopareja”. Juttu oli tolppalaukaus. Sen luettuni en tullut hullua viisaammaksi. Minulle jäi yhä epäselväksi, mikä on seurakunnan virallinen linja homohäihin.

Jutussa kirkkoherra Sepperi toteaa, että ”asiasta on keskustelu ja päätetty niin…”. Siis miten? Onko kirkkoneuvosto todella tehnyt virallisen päätöksen? Jos, niin sehän näkyy myös neuvoston kokouksen pöytäkirjasta, eikö niin?

Toimittajan kirjoittama juttu pohjautuu pelkästään kirkkoherran haastatteluun. Näin ainakin jutusta on pääteltävissä. Ilmeisesti hänellä ei juttua tehdessään ole ollut käytössään kirkkoneuvoston asiakirjaa, josta ilmenisi asian käsittely neuvostossa. Jos asia on siellä virallisesti käsitelty?

Kylänraitilla kuulee myös toisenlaisiakin näkemyksiä. Huhuillaan, että neuvoston pöytäkirjaan ei ole asiasta raapustettu sanakaan. Miksi ei olisi? Lisäksi kerrotaan, että neuvosto olisi jopa äänestänyt asiasta. Kuka on ollut puolesta, kuka vastaan? Nämä ovat kuitenkin niitä ”kylän puheita”, joille ei ehkä kannata laittaa paljoa painoarvoa. Vai voiko sittenkin? Ehkä saamme seuraavassa Hirvensalmelaisessa valaistusta asiaan.

Seurakunnan tilojen luovuttaminen samaa sukupuolta olevien vihkitilaisuuksiin ei kosketa minua, eikä uteliaisuuskynnyksenikään ylity niin, että jalkautuisin kirkkoherranvirastoon varmistaakseni asian lukemalla neuvoston pöytäkirjoja. Muulla tavallahan päätöksistä ei edelleenkään saa tietoa. Mäntyharjun seurakunnassa kirkkoneuvosto on tehnyt selkeän ratkaisun samasta asiasta, ja päätösten seuraaminen on tehty helpoksi. Ne ovat luettavissa netissä olevista pöytäkirjoista.

Paikallislehden jutun perusteella Hirvensalmen seurakunnassa harrastetaan myös outoa henkilöstöpolitiikkaa ja sisäistä johtamista tyyliin ”nainen vaietkoon seurakunnassa”. Kirkkoherra toteaa jutussa, että seurakuntapastorin kantaa ei ole kysytty. Todella kummallista ja ylimielinen toteamus, seurakuntapastorillahan on keskeinen rooli seurakunnallisessa elämässä.

Ihmettelen edelleen seurakunnan ”puskaradiotyyppistä” tiedottamislinjaa. Kirkkovaltuuston ja -neuvoston päätökset ja pöytäkirjat pysyvät visusti viraston uumenissa. Miksi niitä ei laiteta seurakunnan kotisivulle kaikkien luettaviksi?

Toivon, että seurakunnan luottamushenkilöt nostavat tiedottamislinjan esille, ja asiaan tulee pikimmiten parannusta. Seurakunta on nähdäkseni julkinen yhteisö, jolla ei pitäisi olla mitään salattavaa.