Sanaa ja koronaa, tuskaa ja valoa

Kunnanvaltuuston piti alun perin kokoontua viime maanantaina vuoden viimeiseen kokoukseensa. Kirkossa Itsenäisyyspäivänä tapahtunut mahdollinen Korona-altistuminen siirsi kokousta kuitenkin viikolla eteenpäin. Valtuusto päättää siis tulevana maanantaina, joka muuten on Talvipäivänseisaus, muiden muassa ensi vuoden taloussuunnitelmasta.

Kuntamme talousasema vaikuttaa ensi vuodenkin lukujen valossa vahvalta. Tietysti on muistettava, että kysymys on arviosta, ja melkein mitä tahansa voi vuoden aikana tapahtua. Sen on Korona meille jo osoittanut. Essote on edelleen suuri kesto-ongelma meille ja kaikille muille kunnille. Kuntayhtymän talousosaaminen ontuu, ja poliittiseen järjestelmään perustuva hallintomalli on epäkelpo.

Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja Tapio Honkamaa pohti asiaa jokin aika sitten kolumnissaan. Hän esitti, että kuntayhtymän hallitus muodostettaisiin omistajakuntien johtajista. Honkamaan pohdintaa saa minulta ison peukutuksen. Ehdotukseen perustuva hallintomalli toisi Essoten johtoon oikeaa talousosaamista.

Valtuuston esityslistalla on myös toinen iso asia, tilapäisen valiokunnan asettaminen. Valiokunnan tehtävä on valmistella kunnanhallituksen erottamista koskevaa asiaa.

Kunnanhallituksen ilmapiiriongelmat ovat jatkuneet pitkään ja ne kulminoituivat viime kesänä hallituksen jäsenten Pirkko Luntan (kok) ja Ari Kämpin (sdp) esittäessä syytöksen hallituksen pöytäkirjan väärentämisestä ja pahoinpitelystä.

Syytökset ovat sellaisia, ettei niitä voi painaa millään Haavisto-rukkasella unholaan. Kaikkein parasta olisi, että asianosaiset vetäisivät itse johtopäätökset perusteettomista syytöksistään. Koska sellaista ihmettä ei edes näin joulun alla tule tapahtumaan, niin ainoa oikea tie on selvittää asiat valiokunnan kautta. Ja loppupelissähän valtuusto vielä sanoo asiassa painavan sanansa.

Toisaalta odotan mielenkiinnolla ensi maanantain kokousta. Samalla kuitenkin olen jo valmiiksi surullinen, sillä pelkään, että sinne tuodaan jälleen suuri pakettiautollinen olemassaolon tuskaa. Tähän loppuun siteeraan kirjailija Tuomas Kyröä. Syksyllä ilmestyneessä Konekirjoitusvaras-kirjassaan Kyrö toteaa: ”Kovinta ääntä ja pahinta jälkeä tekee aina se toheloin aines. Vaikka hyvää on enemmän, tyhmillä on kovempi ääni.” ”Se, että maailmaa muuttuu, mutta minä en, ei ole maailman vika.”

Maanantaihin!