Juankoski here i come

 

 

Kouluaikoinani olin hyvä maantiedossa. Olin nähtävästi opettajani Eeva Leinosen suosikki, koska sain kympin todistukseeni. Silloin opetettiin, että Hirvensalmelta on Pohjois-Koreaan matkaa tuhansia kilometrejä. Huomasin äskettäin, ettei asia olekaan näin. Minua ei opetettu väärin, mutta historiaa on nähtävästi kirjoitettu viime päivinä uusiksi. Tuo sanomisenkin vapautta kaikin keinoin rajoittava paikka löytyy nykyään paljon lähempää. Sinne ei ole meiltä matkaa kuin muutama sata kilometriä.

 

Juankosken kaupunki on nukkunut Ruususen unta sen jälkeen kun Juice Leskinen muutti sieltä vuonna 1969. Nyt kaupunki on herännyt ja sieltä kuuluu kummia. Yle kertoo kaupungin tehneen käytöksen kultaisen kirjan päätöksentekijöille.

 

Pelisäännöissä on ohjeet asialliseen käytökseen kokouksissa. Kiellettyjä ovat Ylen mukaan loukkaavien kommenttien esittäminen, nimittely, syyttely, painostaminen ja toisten mielipiteiden väheksyminen. Ohjeissa sanotaan myös, että keskustelun kokouksissa tulee olla sellaista, että kättely onnistuu joka kokouksen jälkeen.

Myös käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa ohjeistetaan: oman mielipiteensä voi kertoa, mutta toisten mielipiteeseen ei voi puuttua tai arvostella sitä, kertoo Yle.

En tiedä, mikä Juankoskea ja sen päättäjiä vaivaa. Miten kaupungin päätöksenteko tökkii, ja miksi siellä halutaan kitkeä sanomisen vapautta? Kuitenkaan en malta olla kommentoimatta asiaa. Tiedän, että näin ei saisi tehdä. Kommentointihan on tehtyjen ohjeiden mukaisesti Juankoskella kiellettyä. Koska asun Hirvensalmella katson, etteivät tuon pohjois-savolaisen kaupungin säännöt kosketa minua. Juankosken raitille eksyessäni saattaisin saada ajatuksistani turpiini. Siitä huolimatta otan riskin. Minusta nimittäin tuntuu, etteivät kaupungin päättäjät ole ajatelleet asiaa loppuun saakka.

Juankoskelta on tullut paljon hyvää suomalaiselle musiikille. Kaikkihan muistavat kaupungin Juice Leskisestä. Hänen lähtönsä jälkeensä kaupungista ei ole kuulunut mitään, kunnes nyt julkaistiin käytöksen kultainen aapinen. Siitä tuskin tulee yhtä suurta hittiä kuin Juicen lauluista. En tiedä, millaista kaksoiselämää kaupungin päätöksenteossa eletään, kun tuollaisia ohjeita jaetaan. Julkisuuteen toki aapisella päästiin. Lieneekö se ollutkin asian pointti.

Minusta nuo kokousten pelisäännöt ovat normijuttuja. Jokaisen pitäisi tiedostaa ne ilman kultaista aapistakin. Luulenpa, että moni juankoskelainenkin naurahtelee koko ohjeistukselle. Moni sikäläinen päättäjäkin pistää sääntökirjasen varmasti Ö-mappiinsa.

Erityisen huolestunut olen tuon pohjois-savolaisen kaupungin ohjeistuksesta sosiaalisessa mediassa. Niiden mukaisesti toisen mielipidettä ei voisi arvostella. Mielestäni nyt on menty kunnolla metsään niin että ryteikkö raikaa. Joku viisas onkin jo ehtinyt kommentoimaan juankoskelaista kultaista aapista toteamalla: ”Pitäisi miettiä milloin ohjeista tulee naurettavia. Minusta hän on aivan oikeassa.

Juice ilmeisesti aisti jo 60-luvulla syntymäpitäjänsä erikoiseksi ja muutti pois. Mahtoiko tuo mainio sananvääntäjä jo tuolloin tietää, että hänen syntymäpitäjästään tulisi joskus suomalaisen sananvapauden rajoittaja?

Naurattaa, kun aikuisille pitää opettaa käytöstapoja.