Suomen
Kuvalehdelle tehty kunta-analyysi kertoo, että 57 kuntaa kamppailee
olemassaolostaan. Yhteensä kuolevissa kunnissa on yli 150 000 asukasta.
Kuntia vaivaa SK:n muun muassa väestökato, väestön
ikääntyminen ja keskivertoa heikompi kuntatalous. Näistä syistä kuntalaisten
peruspalvelut ovat uhattuna. Lehden selvityksen mukaan lähes poikkeuksetta
ongelmissa olevat kunnat sijaitsevat syrjässä kasvukaupungeista. Kuntia
yhdistää väestötappion kierre.
- Iso osa näistä kunnista sopeuttaa jatkuvasti
toimintojaan. Kyläkouluja on suljettu, palveluja karsittu, virkoja vähennetty,
sanoo hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Suomen Kuvalehdelle.
Pahimmassa vaarassa kadota ovat seuraavat kymmenen
kuntaa, jotka ovat SK:n mukaan "väestökehityksen kannalta pahimmassa
kriisissä": Enonkoski, Hyrynsalmi, Kannonkoski, Kaskinen, Kivijärvi,
Kuhmoinen, Kyyjärvi, Puumala, Rautavaara, Ristijärvi.
Mielenkiintoisinta SK:n jutussa on se, että siinä
huputetaan Etelä-Savoa oikein urakalla. Laesterän kriteereiden perusteella
maakunnan kaikki pienet kunnat kuuluvat tuohon 57 kuolevan kunnan ryhmään.
SK:n jutun mukaan kaikkein kriittisin tilanne on
Puumalassa. Itse olen saanut Puumalan kunnasta aivan toisenlaisen kuvan.
Nähdäkseni siellä menee tällä hetkelle hyvin. Kuntatalouskin on saatu melko
hyvään kuntoon, muutama vuosi sitten Puumala luokiteltiin kriisikunnaksi. Tosin
tämä oma näkemykseni Puumalasta perustuu pitkälti lehdistön antamaan kuvaan – voiko
siihen luottaa.
Laesterä on päivittänyt SK:n pyynnöstä noin viisi
vuotta vanhat, vastaavat selvitykset. Puolessa vuosikymmenessä silloisista
kuolevista kunnista on elossa lähes kaikki. Kolme-neljä kuntaa oli tehnyt
liitoksen, muut porskuttavat itsenäisinä.
Siksi suhtaudun skeptisesti tällaisiin selvityksiin.
Jos puhutaan koulumaailman termeillä, minusta tällaiset ”tutkimukset” ovat
suoranaista pikkukuntien kiusaamista ja mustamaalaamista. Äkkinäiselle annetaan
kuva, että pienet kunnat ovat syypäitä julkisen sektorin ongelmiin ja maan
talouden rämpimiseen. Laesterä ja hänen luottomiehensä tai siipiveikkonsa -
miten tämän nyt kukin haluaakaan ilmaista – tuntuvat elävän aika kaukana reaalitodellisuudesta.
Lukuja voi aina asetella ja pyöritellä halumaansa suuntaan, mutta tuloksella ei
välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
SK:n jutun mukaan kuolevia kuntia vaivaa muun muassa
väestökato, väestön ikääntyminen ja keskivertoa heikompi kuntatalous. Näistä
syistä kuntalaisten peruspalvelut ovat uhattuna. Kysyn, miten tämä istuu
Hirvensalmen nykyiseen tilanteeseen? Kuntamme talous on keskivertoa
huomattavasti vahvempi. Esimerkiksi kunnalla on velkaa asukasta kohden noin 300
euroa – miettikää sitä ihan oikeasti – eikä peruspalveluista ole tarvinnut
karsia. Tuloveroprosentti on selvästi alle maakunnan keskiarvon ja taitaa olla
koko maankin keskiarvossa tai jopa hitusen alle.
Väestökato on myös liian kova sana kuvaamaan kuntamme
väestökehitystä. Asukasluku on toki ollut laskeva, mutta esimerkiksi viime
vuonna laskua tuli vain kymmenkunta henkeä. Etelä-Savon mittareilla olimme
tässäkin asiassa parhaita. Kun väestökehityksestä puhutaan aivan oikeilla
nimillä, niin koko maasta ei löydy kuin puolenkymmentä kasvukaupunkia;
Helsinki, Turku, Tampere, Oulu ja ehkä Jyväskylä.
Väestö ikääntyy, mikä ei ole ainoastaan pienten
kuntien ilmiö. Vaikka lääketiede on kehittynyt huimaa vauhtia, ikääntymiseen ei
vielä ole löydetty lääkettä - pois lukien Aira Samulin, Lenita Airisto ja
Hannele Lauri.
Minusta Laesterän analyysissä ei ole mitään uutta ja
kummallista. Se vain kertoo maaseudun autioittamisen halusta. Sitä samaa ovat
maamme hallitukset harrastaneet jo parin viime vuosikymmenen ajan. Samalla
linjalla tuntuu olevan Sipilän nykyinenkin hallitus. Se vain pyrkii tekemään
sitä hiljaa ja näkymättömissä. Sitähän se taitaa olla tämä uusi sotekin.
Maakunnalle annetaan iso tehtävä huolehtia asukkaidensa terveydestä. Tehtävää
riittää, mutta rahoitus tuleekin valtion pussista. Tämä voi olla huono yhtälö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti