Hirvensalmi on väärällä listalla

 

Suomen Kuvalehdelle tehty kunta-analyysi kertoo, että 57 kuntaa kamppailee olemassaolostaan. Tuolle kuoleman listalle on niputettu kaikki Etelä-Savon pienet kunnat. Paikallislehtemme Hirvensalmelainenkin kirjoitti hieman saman sävyistä juttua asukasluvun vähenemisestä. Länsi-Savon tuore päätoimittajakin sortui samaan epätoivoon.

Minusta on hämmentävää, että oma kotikuntani on joutunut tuolle SK:n julkaisemalle listalle. Mielestäni tämä upea Hirvensalmemme ei sinne kuulu. Lehtien kirjoitukset ovat historiaa, eivätkä kerro kuntamme tulevaisuutta.

Hirvensalmelle perustettiin viime vuonna seitsemän uutta yritystä. Vilkolla ja Kissakoskella toimiville sahoille syntyi viime vuonna kymmenkunta uutta työpaikkaa. Elintarvikeyritykset Uutelassa ja Kissakoskella ovat vahvalla kasvu-uralla. Pari vuotta sitten kuntakeskukseen avattiin toinen päivittäistavaraliike. Sellaista kauppaihmettä ei tapahdu tänä päivänä suuremmassakaan kunnassa.

Kirkonkylässä on oma pankki, apteekki ja useita ravintola-kahviloita. Kunnassa toimii oma lehti, erikoisliikkeitä, palveluyrityksiä ja kaksi huoltoasemaakin. Hirvensalmella on kolmisentuhatta kesäasuntoa ja kuntamme väkiluku moninkertaistuu loma-asukkaiden toimesta kesäaikana. Hekin tuovat hyvinvointia Hirvensalmelle. Palvelut pysyvät tietenkin vain jos niitä käytämme.

Hirvensalmen kunnan talous on vahvassa kunnossa. Kuntavero on selvästi maakunnan keskiarvon alapuolella ja valtakunnan keskitasossa. Kunta on käytännössä velaton, sillä velkaa on vain noin 300 euroa asukasta kohden. Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Mikkelissä ja Kangasniemelle velkaa on asukasta kohden yli kymmenkertainen määrä.

Väestökato on myös liian kova sana kuvaamaan kuntamme väestökehitystä. Asukasluku on toki ollut laskeva, mutta esimerkiksi viime vuonna laskua tuli vain kymmenkunta henkeä. Etelä-Savon mittareilla olimme tässäkin asiassa parhaita. Kun väestökehityksestä puhutaan aivan oikeilla nimillä, niin koko maasta ei löydy kuin puolenkymmentä kasvukaupunkia; Helsinki, Turku, Tampere, Oulu ja ehkä Jyväskylä. Väestön ikääntyminenkään ei ole ainoastaan pienten kuntien ilmiö, joten sekin on väärä mittari luokitella kunnan elinkaarta.

Minusta Suomen Kuvalehden analyysissä ei ole mitään uutta ja kummallista. Se vain kertoo maaseudun autioittamisen halusta. Näköalattomuudesta kertoo esimerkiksi Ely-keskuksen toimintakin. Ensin maaseudulta on viety joukkoliikenne. Sen jälkeen Elyn väki tulee kuntaamme kertomaan, että yksityisautoilua pitäisi vähentää. Eihän tuollaisessa ole järjen hiventäkään.

Maamme hallitukset ovat harrastaneet maaseudun alasajoa jo parin vuosikymmenen ajan. Samalla linjalla tuntuu olevan nykyinenkin, Sipilän hallitus. Sitähän se taitaa olla tämä uusi maakunnallinen sotekin. Sen kuviot tosin etelä-savolaiset ovat kyllä itse ”sössineet”.

Minulla on vahva käsitys siitä, että kuntamme asukkaat ja vapaa-ajanasukkaamme ovat hyvin tyytyväisiä kuntamme palveluihin, ja täällä viihdytään hyvin. Aina on tietenkin parantamisen varaa, mutta ”nillittämiseen” ei ole tarvetta.

Kuntamme menestyminen on omissa käsissämme. Eikä siihen tarvita poliittisia vääntöjä - tarvitaanko edes poliittisia puolueita.