Kuntatsunami puhaltaa

Kuntatsunami puhaltelee idästä ja lounaan suunnalta. Naapurikuntamme Mikkeli ja Pertunmaa ovat kriisin partaalla, jos kohteliaasti sanotaan. Tosiasiassa molemmat kunnat ovat valtavissa talousongelmissa. Pertunmaa on jo kriisikunta, ja Helsingin herrat ovat käyneet lukemassa madonluvut kunnan päättäjille. Vaikuttaa siltä, että Pertunmaalla on edessään kuntaliitos, sillä pienen kunnan on vaikea kaivaa tarvittavat miljoonat säilyäkseen. Mikkelin pitäisi kattaa alijäämiä noin 50 miljoonaa euroa, ja edessä on sähköyhtiön osakkeiden myyminen.

Häävisti ei kuntaelämällä suju muissakaan Etelä-Savon kunnissa. Kuntien talousongelmien yhteisenä nimittäjänä on Essote, ja sen päämäärätön rahantarve. Tämä kehitys on ollut kuntien tiedossa jo vuosikausia. Oikeastaan Essoten perustamisesta lähtien. Silti asialle ei ole tehty mitään. On kyllä puhuttu, kirjoiteltu ja ”neuvoteltu”, mutta mitään ei ole tapahtunut. Essote on vienyt, kunnat ja kaupungit vikisseet. Poliittinen päätöksenteko on ollut hampaatonta. Mikä ei suinkaan minua yllätä. Tulos on tässä. Vielä jokunen vuosi sitten jotkut uskoivat, että soteuudistus ja maakuntasote pelastavat kunnat. Enää tähän ei taida uskoa kuin maakuntavaaleihin lähtevät poliittiset kellokkaat.

Tutkija Timo Aro kertoi maanantain uutislähetyksissä kuinka nuorisotsunami pyyhkäisee koko maan ylitse reilussa vuosikymmenessä alhaisten syntyvyyslukujen takia. Itse näen toteutumassa olevan soteuudistuksen tsunamina, joka pyyhkäisee tulevina vuosina kuntakentän yli. Seuraavan vuosikymmenen aikana kuntakentällä käy kato. Jonkun mielestä olen pessimisti näin kirjoittaessani. Olen kuitenkin pyrkinyt katsomaan asioita aina realistisesti. Niin nytkin.

Miten kotikuntani Hirvensalmi pärjää tämän tsunamin keskellä. Tilanne vaikuttaa vielä olevan ihan ok. Pelivaraa ei kuitenkaan ole paljoa, meilläkään. Ilmassa leijuu Essoten lisäksi myös muita negatiivisia asioita. Viime vuosien positiivinen väestökehityskin on kääntynyt kesän jälkeen isosti miinusmerkkiseksi. Muuttotappio on jo yli kymmenen henkeä ja väkiluvun lasku yli 30 henkeä syyskuun loppuun mennessä. Ainoa valopilkku tuossa tilastossa on syntyvyys, sillä lapsia on syntynyt jo 10. Lapsia riittää vielä tällä hetkellä varhaiskasvatukseen, jonka yksiköt käyvät täysillä.

Toivottavasti tämän vuoden laskeva väestötrendi ei ole meillä pysyvä ilmiö. Tarvitsemme kipeästi uusia asukkaita ja yrittämistä, ei yrityselämän torppaamisia. Oli kysymyksessä MM-kisojen keihäänheitto tai Seinäjoen tangomarkkinat, voittajien tulee erottua, olla muita parempia, pärjätäkseen. Kuntakentälläkin sotetsunamista selviävät vain massasta erottuvat. Miten oma kuntamme erottuu ympärillä olevasta kakkoskuntamassasta? Siinä riittää uusilla päättäjillämme pohtimista. Tikkarin imeskely ei nyt riitä. Tarvitaan rohkeita avauksia. Ensimmäiseksi voisi vaikkapa laskea tuloveroa, ja siirtyä ykkösluokkaan, 19,5 prosenttiin. Saisimme varmasti positiivista julkisuutta, ja erottuisimme ainakin massasta.