Potkupalloa päivähoidolla

 

Jalkapallon suurena ystävänä ja vannoutuneena Barcelonan kannattajana olen seuraillut ”syrjäsilmällä” myös mikkeliläistä futiskulttuuria. Tiedän, että kaupungilla on potkupallokaupunkina pitkät perinteet. Kävin täältä Hirvensalmelta käsin seuraamassa paikallista jalista Urskin lehtereillä jo 1970-luvulla. Vaikka kaupunki on viime vuosina julkisuudessa profiloitunut vahvasti jääkiekkokaupunkina, niin futiskulttuuri näyttää elävän edelleen voimakkaana kaupungin päättäjien keskuudessa. Elokuussa voimaan tuleva varhaiskasvatuslaki on nimittäin synnyttänyt maakunnan pääkaupungissa varsinaisen potkupalloilottelun.

Uusi laki mahdollistaa lasten ryhmäkokojen kasvattamisen päiväkodeissa, ja muutokset tietäisivät kasvatushenkilöstön suhdeluvun muuttumista. Sipilän hallitus kertoi tämän olevan yksi kädenojennus rahapulassa rimpuileville kaupungeille ja kunnille. Hallituksen mielestä ne voivat nyt etsiä säästökohteita ja lisätuloja lapsiryhmiä kasvattamalla. Monet suurista kaupungeista eivät kuitenkaan tarttuneet Sipilän päivähoitoporkkanaan ja päättivät, etteivät nosta ryhmäkokoja.

Mikkelissä tästäkin asiasta saatiin aikaiseksi – sanoisinko perinteiseen mikkeliläiseen tapaan ja odotusten mukaisesti – kunnon potkupallo-ottelu varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen välille. Ryhmäkokopalloa potkitaan nyt päädystä toiseen. Alkuviikolla kaupunginhallitus riisti pallon ja potkaisi pitkän lautakunnan puolustusalueelle. Täällä naapurikunnan kotikatsomossa seuraan Barcelonan fanihuivi kaulassa huvittuneena tätä jännitysnäytelmää. Meneekö peli jatkoajalle, ja kuka lopulta vetää rankkarin maaliin. Paljonkohan kaupunki loppujen lopuksi luulee säästävänsä pienten lasten kustannuksella?

Meillä Hirvensalmella uuteen lakiin ei vielä ole otettu virallista kantaa. Itse näen, ettei meidän tarvitse muuttaa nykyistä hyvää käytäntöä mihinkään suuntaan. Uusi laki ei ole meille millään tavalla mahdollisuus. Meillä ei ole myöskään taloudellista tarvetta leikata lasten ja lapsiperheiden palveluja. Sillä palvelun heikentämisestähän säästämisessä ja ryhmäkokojen kasvattamisessa on viime kädessä kysymys. Hyvät koulu- ja päivähoitopalvelut ovat kunnallemme vetovoimatekijä nyt ja tulevaisuudessa.

Sipilän hallitus ei varmaankaan odottanut päivähoitoideaansa kunnilta näin nuivaa suhtautumista. Hallituksessa varmaan ihmetellään, miten tässä näin kävi.

Puhtaita papereita maan hallitus ei saa paljon puhutusta sotestakaan. Hallitus päätti jakaa maan 18 itsehallintoalueeseen, mutta perustaa vain 15 täyden palvelun sotealuetta. Tyhmäkin jo ymmärtää, että sotesoppahan siitä kiehuu. Jos sen synnyttäminen oli tarkoituksena, niin siinä hallitus onnistui. Mutta jos tavoitteena oli oikeasti rakentaa rakentavasti jotain uutta, olisi ollut järkevää perustaa molempia alueita yhtä paljon.

Hallitus on peruutellut monissa asioissa ja voi olla, että se joutuu vetämään vielä pakkia silmään soteuudistuksessakin. On hyvin mahdollista, että syntyykin vain 12 sote- ja itsehallintoaluetta, kuten asiantuntijat alun perinkin ehdottivat. Hallitus saattaa saada sotesta aikaiseksi vielä kunnon potkupallo-ottelun. Mutta ei hätää, onhan siellä ministeriporukassa mikkeliläislähtöistä futistaitoa edustettuna.