Kahvinkeittäjiä vai uudistajia

Evankelis-luterilainen kirkko on isojen haasteiden edessä.  Kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut alle seitsemäänkymmeneen prosenttiin. Kirkosta eronneet ovat lähes kokonaan jääneet kaikkien uskontokuntien ulkopuolelle, sillä muihin uskontokuntiin kuuluu vain muutama prosentti suomalaisista.

90 prosentin raja alittui vuonna 1985, 80 prosenttia vuonna 2009. Jatkossa osuus kutistuu nykyistä nopeammin, koska nykyään yhä harvempi vauvoista tulee liitetyksi kirkkoon kasteessa. ”Tänäkin vuonna on kirkosta eronnut yli 40 000 suomalaista. Se tarkoittaa käytännössä koko vuoden luvun ylittävän 50 000”, arvioi eroakirkosta.fi-palvelun tiedottaja Jori Mäntysalo.

Kirkosta eroamisen syitä on monia, ja ero on tietenkin jokaisen oma henkilökohtainen ratkaisu. Myös kirkko on omalla toiminnallaan ja päätöksillään vauhdittanut jäsenmääränsä laskua. Kun kirkko luokittelee omat jäsenensä hyviin ja huonoihin, ja asettuu ihmisten onnen esteeksi, tällainen toiminta ei voi olla vaikuttamatta käyttäytymiseen.

Monien muiden seurakuntien tavoin Hirvensalmen seurakunnastakin on tullut saman vanhan polun tallaaja. Seurakunnan toiminta ei ole trendikästä, eikä toimintaan osallistuminen ole ”hottia”. Vapaaehtoistoiminta ei kiinnosta nykypäivänä. Kotikirkon killan tyyppisestä vahvasta talkoo- ja vapaaehtoistyöstä on enää turha haikailla. Sellaista ei enää synny.

Seurakuntamme vastavalitut kirkkovaltuutetut ovat isojen asioiden äärellä omassa seurakunnassaan. Jo tuleva vuosi näyttää tuleeko heistä kahvinkeittäjiä vai todellisia toiminnan uudistajia. Seurakuntavaalien ääniharavan Timo Marttisen haastattelusta voisi päätellä, että ensimmäinen vaihtoehto taitaa olla se, joka helpoimmin toteutuu.

Kolmannelle valtuustokaudelle valitun Marttisen mukaan seurakunnassa on myös paljon pohdittu, miten nuoria saataisiin mukaan seurakunnan toimintaan. Ilmeisesti sitä viisasten kiveä ei ole löydetty, koska kahdeksaan vuoteen ei asiassa ole tapahtunut mitään. Vai onko niin, että puheet ovat olleet vain muodollista sanahelinää ja asialle ei ole haluttu oikeasti tehdä mitään? Aikaa olisi kyllä ollut.

Marttisen mukaan tulevalla kaudella joudutaan myös ratkaisemaan tuleeko Hirvensalmesta yhden papin seurakunta, kun nykyinen kirkkoherra jää eläkkeelle. Päättäjille tämä lienee edessä olevista haasteista helpoimmin ratkaistavissa. Nimittäin, missä muualla seurakunnan kaksipappisuus on näkynyt kuin seurakunnan henkilöstömenoissa?

Kirkkovaltuuston 15 jäsenestä uusia on kahdeksan. Valtuuston enemmistö voisi halutessaan ohjata seurakunnan toiminnan uusille ja kiinnostaville poluille. Mahdollisuuksia siis olisi, eikä nykyistä vireämpään seurakuntaelämään paljoa vaadita.

On arvostelijoiden aika näyttää kyntensä

Paikallislehtemme sivuilla kirjoiteltiin jokunen viikko sitten liikunnasta väheksyvään sävyyn. Kirjoituksessa eräs äiti kertoo, kuinka hän aina ajaessaan urheilukenttämme ohitse näki siellä vain kunnan miesten ajavan ruohoa. Kirjoituksessa annetaan lisäksi ymmärtää, että kunnassamme etenisivät vain liikunnalliset hankkeet.

Vaikutti siltä, että tässä ”hankolaisessa älynväläyksessä” tarkoituksen hakuisesti väheksyttiin kolmannen sektorin - mm. Eläkeliiton, Pöyryn Panttereiden ja Hirvensalmen Urheilijoiden - merkitys kuntalaisten vireyden ja toiminnallisuuden ylläpitäjänä.

Haluan oikoa liikuntaan negatiivisesti suhtautuvan äidin ja erään koiranulkoiluttajan näkyä urheilukenttämme käytöstä. Kentällä ja sen ympäristössä liikuttiin kesäkaudella ennätysvilkkaasti, ja liikkujien määrä voidaan laskea tuhansissa. Yksin urheiluseuramme järjesti siellä 12 erilaista liikuntatapahtumaa, joissa oli mukana yli 600 osallistujaa. Seuramme järjestämät Etelä-Savon piirinmestaruusmaastot ja lasten Hippo-kisat kokosivat molemmat noin 200 osallistujaa. Kentällä pidettiin säännöllisesti urheilukoulua, pelattiin jalkapalloa ja jumpattiin viikoittain. Lisäksi alueella oli hyvin paljon muita omatoimisesti liikkuvia.

Liikunnan merkitystä ihmisten hyvinvoinnin ja liikuntakyvyn ylläpitäjänä ja edistäjänä korostetaan kaikkialla. Mielestäni Hirvensalmella on kokoisekseen kunnaksi liikunnan harrastamiseen hyvät ja moni-ilmeiset puitteet. Meillä yleisesti ymmärretään liikunnan tärkeys ja liikuntapaikkojen merkitys ja niiden kehittäminen. Liikunnan mahdollisuuksien parantaminen ei ole keneltäkään pois.

Kunnan ensi vuoden talousarvioon on tulossa määrärahat Elomaan koulun alapihan kunnostamiseksi. Tarkoitus on saada pihasta koulu- ja muutakin liikuntaa paremmin palveleva liikuntakeidas. Muiden liikunta-alueiden kehittämiseen varattiin jo vuosi sitten 20 000 euron määrärahat tälle ja ensi vuodelle.

Haluan nostaa esille myös Hirvensalmen Autourheilijoiden mahtavan karting-rata –hankkeen. Seura on luonut nuorillemme aivan uusia mahdollisuuksia urheilun harrastamiseen. Sivistyslautakunnan päätös nimetä HAU kuntamme Vuoden liikuttajaksi oli täysosuma. HAU ansaitsee isot onnittelut toiminnastaan.

Jo vuosi sitten päätin, että oma vapaaehtoistyöni liikunnan parissa päättyy kuluvan vuoden lopussa. Urheiluseura, jossa olen toiminut, on saatu nostettua yhteistyöllä hyvään vauhtiin. Tästä on uusien toimijoiden turvallista jatkaa eteenpäin.

Olen vuosikymmenten aikana myös havainnut, että arvostelijoita aina riittää. Heillä tuntuu olevan aina parempia ratkaisuja, kuin niillä, jotka pistävät itsensä ”likoon” ruohonjuurityössä. Vaikuttaa siltä, että aidan takana arvostelevat ovat osaavampia – ainakin omasta mielestään - kuin ne kentällä ahertavat.  Siksi uskonkin, että hirvensalmelaisella urheilulla ja liikunnalla on entistä parempi tulevaisuus edessään, kun nämä arvostelijat laittavat toimeksi ja muuttavat puheensa teoiksi.

Nyt putosi kärryiltä Erkkikin

Demarien valtuutettu Ari Kämppi latasi maanantai-illansuun kunnanvaltuuston kokouksessa sellaista tekstiä, ettei rivillä tahtonut pysyä oikein kukaan. Kämpin ladellessa syytöksiään kunnanjohtaja Seppo Ruhasen suuntaan, valtuutetut katselivat ymmällään toisiaan. Moni näytti miettivän, mistä tässä kaikessa oikein on kysymys? Olin itsekin pudota kärryiltä ja ajattelin, että pitääkö tässä nyt lähteä pimeän yön selkään etsimään laaksosta karanneita muumeja.

Hyvä käytös tuntuu olevan muutamalle kuntamme valtuutetulle vaikea taitolaji. Kunnassamme ajauduttiin tällä vaalikaudella tilanteeseen, jossa pari valtuutettua syytteli kunnan viranhaltijoita kuvitteellisista virheistä. Tilanne kärjistyi kevättalvella niin pitkälle, että kahta kunnanhallituksen jäsentä ja valtuutettua, Ari Kämppiä ja Pirkko Lunttaa (kok.), ohjeistettiin hallituksen päätöksellä arvokkaaseen ja asialliseen käytökseen.

Hyvän käytöksen ohjeistus ei odotuksista huolimatta toiminut. Kämppi ja Luntta tekivät kesällä poliisille tutkintapyynnön. Heidän mielestä hallituksen puheenjohtaja Heikki Liukkonen ja kunnanjohtaja Seppo Ruhanen olivat syyllistyneet kunnianloukkaukseen. Poliisi tutki asian ja totesi, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, esitutkintaa ei toimiteta Tutkinta päätetty, päätti poliisi.

Mikäli ymmärsin oikein, niin hallituksen ohjeistus on jäänyt vaivaamaan todella syvästi seurakuntavaaliehdokkaanakin olevaa Kämppiä. Ainakin minä sain Kämpin puheesta sellaisen käsityksen, että hän tulee jatkossakin arvostelemaan kunnan viranhaltijoita juuri niin paljon ja sillä tavalla kuin itse haluaa. Hän aikoo käyttää sellaista kieltä kuin haluaa ja miten haluaa. Hän viis veisaa hyvästä käytöksestä ja faktoista.

Parivaljakolle on jo kerran muistutettu, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Valitettavasti viesti ei ole mennyt perille. Mielestäni nyt on aika ottaa häirinnän karsiminen uudelleen esille ja uuden ohjeistuksen paikka.

Essote vie kunnat taloussuohon

Ensi vuoden talousarvioiden valmistelut ovat käynnissä seudun kunnissa ja Essotessa. Kenellekään ei liene epäselvää, että parhaillaan lausunnolla oleva Essoten menokehitys on kuntien talouden kannalta kestämätön. Yleisen talouden kasvuvauhdin prosentit ja kuntien menoraamit ylittyvät Essoten kasvavissa menoissa. Kuntien kannalta ongelmana on, ettei Essoten budjetti pidä, vaan vuotaa kuin reikäinen sateenvarjo.

Essotessa näyttää myös olevan helppoa pelata alijäämillä. Toiminnan rahoittaminen alijäämiä kasvattamalla ei peruskunnissa kuitenkaan kauan vetele. Alijäämä rasittaa nimittäin peruskuntia pakollisena varauksena. Essoten taloussuunnittelun mukaan yhtymän alijäämä vuonna 2021 olisi reilut 20 miljoonaa euroa. Esimerkiksi tuosta summasta Hirvensalmi joutuisi tekemään varauksen, mikä on reilun yhden tuloveroprosentin verran.

Kuntien rahoitusosuus Essotelle kasvaa ensi vuonna 1,7 prosenttia. Silti Essotessa valitetaan, etteivät kunnat anna tarpeeksi rahaa. Miten se tehtäisiin, sillä kuntien rahoitustilanne on jo nyt tiukalla. Kunnissa talouden linjaukset on perusteltu vastaamaan reaalitalouden kehitystä.

Kuntien tuloveroprosentin nostaminen ei myöskään ole lääke Essoten menojen kestämättömään nousuun. Ylimääräistäkään rahaa ei kunnissa ole. Mistä kunnan palveluista esimerkiksi Hirvensalmi leikkaisi, nuorilta ja lapsilta, perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta?

Essoten valtuuston tulisi aidosti miettiä – kun kuntayhtymän virkamiesjohto ei näytä siihen pystyvän - miten menojen nousua hillitään. Hallinnon karsiminen olisi varmasti yksi mahdollisuus. Menot tulisi asettaa noudattamaan reaalitalouden kehitystä.

Pienten kuntien palveluverkon supistaminen ei ole oikea, inhimillinen ja tasapuolinen ratkaisu Essoten talousongelmien ratkaisussa. Semminkin kun Essote rakentaa ja keskittää massiivista – ehkäpä jopa ylimitoitettua - palveluverkkoa kaupungin keskustaan. Mutta juuri pienten kuntien kurittamiseksi Essoten touhu näyttää menevän. Hirvensalmeltakin aiotaan viedä ensivasteyksikkö.

Mahdollisen maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen Essoten ”harrastama” holtiton talousmeno ei olisi enää mahdollista. Maakunnallinen sote joutuisi tulemaan toimeen valtion antamalla määrärahalla. Sitä ennen nykymenon jatkuessa, Essote ehtii jättämään kunnille ison laskun maksettavaksi.

 

Kokoomusjohto ei ole kuntalaisten asialla

En voi kun hämmästellä paikallisen kokoomuksen käymää ”Olemme oikeassa – muut väärässä” –kampanjaa. Enkä ole ainoa, joka tätä ihmettelee. Eräs pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja avautui äskettäin todeten, ettei paikallisessa kokoomuspolitiikassa ole järkeä. Kävin mielenkiintoisen ja rakentavan, viisaita ajatuksia herättävän keskustelun hänen kanssaan.

En ihmettele, että kokoomus ei ole kovin kiinnostava osapuoli ja yhteistyökumppani meille muille kunnan päättäjille. Se on omalla toiminnallaan ajanut itsensä nurkkaan. Kokoomus on välittänyt negatiivistä mielikuvaa ja imagoa kunnastamme. Se on vastakkainasettelulla ja kärjistyksillä pilannut paljon yhteistä hyvää. Olen useasti miettinyt, onko tämä tietoista toimintaa. Jos, niin miksi? Voiko olla myös niin, että kokoomuksessa ei yksinkertaisesti ymmärretä asioita?

Tuorein esimerkki löytyy kokoomuksen facebook –sivulta. Siellä elämöidään viime kunnanhallituksen päätöksistä. Faceen postatussa viestissä reposteltavaksi joutuivat tällä kertaa viranhaltijapäätökset. Kokouksessa todettiin, ettei otto-oikeuteen oikeuttavia päätöksiä ollut. Tästä huolimatta päätöksiä, joita ei siis ollut olemassa, vaadittiin nähtäväksi. Facebookissa kirjoitetaan, ettei pöytäkirja vastaa kokouksen kulkua. Facen kommenteissa epäillään viranhaltijoita virkavirheestä, josta heidät pitää saattaa vastuuseen. Aivan uskomatonta kirjoittelua.

Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun kokoomus syyttelee kunnan viranhaltijoita. Tätä – jonka itse luokittelen silkaksi kiusanteoksi viranhaltijoita kohtaan – on jatkunut jo pitkään. Lillukanvarsien sijaan kokoomuksen tulisi tarttua oikeisiin asioihin. Juuri nyt pitäisi varmistaa esimerkiksi, ettei Essote heikennä kuntamme palvelupäätöstä vaikkapa ambulanssipäivystyksen osalta.

Olen myös paljon pohtinut, miten tämä kokoomuskrapula korjaantuisi. Mistä löytyisi se oikea kokoomuslainen, joka haastaisi nykyisen johdon? Uskon, että sellaiselle johtajalle löytyisi tukea. Kuntavaalissa ei äänestetty nykyisenlaisen kokoomuspolitiikan puolesta.

Nykyinen kokoomus ja sen johto ei tee politiikkaa, jossa kuntalainen on keskiössä. Kokoomus tarvitsee uuden, asioita tuntevan ja kuntalaisista aidosti välittävän, yhteistyökykyisen johdon. Mitä nopeammin tämä vaihdos tapahtuu, sitä parempi se on meille kaikille, ja erityisesti kokoomukselle itselleen.

Uskallan unelmoida tästä, koska kaikki on aina mahdollista.mutta niitä mappeja ei haeta kokoukseen eikä esitellä kunnanhallituksessa. Pöytäkirjaan pyydettiin merkintä tästä ja jätettiin eriävä mielipide asiasta.Pöytäkirjan tarkistuksen yhteydessä huomio kiinnittyi siihen, että merkintä puuttui samoin eriävä mielipide. Pöytäkirja ei näin ollen vastaa kokouksen kulkua se mitä pöytäkirjantarkastajat nimikirjoituksillaan vastaa.Tämä kohta pöytäkirjasta ei saanut puumerkkiä

PS. Yllä oleva kirjoitus on julkaistu kuntamme paikallislehdessä Hirvensalmelaisessa torstaina 4.10. Kiitos runsaasta positiivisesta palautteesta, jota olen mielipiteilleni saanut.

Hölmöily lähti lapasesta – lopputulos oli nolo

Itä-Suomen hallinto-oikeudesta tuli maanantaina odotettu ilouutinen reilut kaksi vuotta sitten Juhani Mannisen kanssa tekemäämme kunnallisvalitukseen. Hallinto-oikeus on kumonnut kunnanvaltuuston päätöksen, jossa valittiin kunnan edustajat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen (Essote) kuntayhtymän valtuustoon.

Valituksemme koski kunnanvaltuuston päätöstä 2. toukokuuta 2016. Kyseistä kokousta edelsivät kunnanhallituksen ja valtuuston aiemmat käsittelyt, jossa Itsenäinen kunta -liikkeemme oli äänestysten jälkeen hankkinut ryhmällemme yhden kolmesta Essoten valtuustopaikasta.

Essoten valtuusto totesi, ettei Hirvensalmen valtuutettujen valinta ole kuntayhtymän perussopimuksen mukainen, koska se ei noudattele puolueiden piirijärjestöjen sopimusta. Tämän sopimuksen mukaan Itsenäinen kunta -liikkeen edustajat eivät voisi tulla valituiksi kuntayhtymän valtuustoon. Essoten valtuuston linjauksen jälkeen kunnanvaltuusto otti asian uudelleen käsittelyyn eikä Itsenäinen kunta -liikkeemme uudistamaa esitystä vaalista ja sen edustajasta otettu käsittelyyn.

 

Hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että kuntayhtymän perussopimuksen poliittista suhteellisuutta koskevalla määräyksellä ei voi rajoittaa kunnanvaltuutettujen mahdollisuutta asettaa haluamiaan henkilöitä ehdolle henkilövaaliin. Hallinto-oikeuden mukaan päätös on siksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

 

Tässä on lopputulos, kun tehdään päätöksiä muiden mieliksi ja väärin perustein, sen sijaan, että niitä tehtäisiin oman kunnan tai kuntalaisten lähtökohdista. Tuona keväänä osa päättäjistämme vapisi kuin haavan lehti syystuulessa Essoten ja poliittisten piirijärjestöjen painostuksen edessä. Osa heistä on myöntänyt, että tiesivät jo tuolloin päätöstä tehdessään päättävänsä virheellisesti. ”Painostus oli sen verran kovaa”, he selittelevät toimintaansa.

 

Vaikuttaa vahvasti siltä, että kuntamme Essote –edustajien valinta oli päätetty etukäteen nimiä myöten jossain muualla. Poliittisten piirijärjestöjen valinta piti vain siunata kumileimasimella valtuustossamme. Minusta on noloa, että kuntamme päättäjät eivät ajatelleet itsenäisesti, vaan kuuntelivat lobbareiden virheellisiä neuvoja.

Hallinto-oikeuden päätös vahvisti käsitystäni siitä, että kunnan itsemääräämisoikeus on vahva. Uskon, että päätöksellä on vaikutusta tuleviinkin valintoihin. Toivon, että tästä otetaan opiksi.

 

Minusta on kummallista, että osa päättäjistä jatkoi hölmöilyään vielä siinä vaiheessa, kun kunnanhallituksen piti antaa lausuntonsa valituksestamme hallinto-oikeudelle. Meillä kunnassa on hyvä, osaava ja asioita tunteva henkilökunta.

 

Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen esitti 20.6.2016 hallituksen kokouksessa, että asian käsittelyssä kunnanvaltuustossa 2.5.2016 on tapahtunut menettelytapavirhe, ja päätös on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen ja, että kunnanvaltuuston päätös on kumottava.

 

Essoten ja poliittisten lobbareiden talutettavina olevat keskustan päättäjät viittasivat kintaalla oman kuntamme asiantuntijalle ja kävelivät hänen ylitseen. Neljän silloisen keskustalaisen hallituksen jäsenen voimin kunnanjohtajan esitys äänestettiin nurin. Voiko luottamushenkilö enää hölmömmin toimia.

Kokoomus luo väärää mielikuvaa

Mikkelin Kaupunkilehdessä uutisoitiin 23.8. näyttävästi Hirvensalmen kokoomuksen kannanotto. Provosoivaan juttuun oli mahdutettu yhtä harkitsematon otsikko ”Kokoomuksella huoli Hirvensalmesta”.

Paikallinen kokoomus ei todellakaan ole huolissaan Hirvensalmesta ja sen asukkaista. Se vain pyrkii luomaa itsestään sellaista mielikuvaa. Tai ainakin sen puheenjohtaja yrittää uskotella tuollaista – ainakin itselleen.

Todellisuudessa Hirvensalmella menee hyvin. Toki vielä paremmin menisi ilman nykyistä kokoomusta ja sen ympäristöönsä erittämää negatiivistä mielikuvaa ja imagoa kunnastamme. Kokoomus on vastakkainasettelulla ja kärjistyksillä pilannut paljon yhteistä hyvää. Nykyinen kokoomus ja sen pieni tukijoukko elää menneisyydessä. Sille eivät kuntalaiset ole tärkeitä – vaan oma etu. Kun me muut pyrimme rakentamaan, kokoomus pyrkii kaikin tavoin hajottamaan.

Kokoomusjohtajalle ja hänen kumppaneilleen on useamman kerran yritetty kertoa, kuinka luottamushenkilön tulee toimia tehtävässään. Viimeksi huhtikuussa hallitus ohjeisti Lunttaa ja Kämppiä epäasiallisesta käyttäytymisestä. Kaksikko valitti hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätös antaa selkeän tuen hallituksen puheenjohtajan Heikki Liukkosen toimenpiteille. Heikki on tehnyt voitavansa tilanteen parantamiseksi. Kiitos Heikille!

Valitettavasti vain vaikuttaa siltä, ettei kokoomusjohtaja ota opiksi. Tästä nimittäin saatiin esimakua heti syksyn ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Sama päätön meno näyttää jatkuvan.

Kirjoitan sen nyt tähän suoraan. Minusta tuntuu, että kokoomuksen ja demarien johtavien poliitikkojen tavoitteena on saada virkamiehet – lähinnä kunnanjohtaja ja hallintojohtaja – polvilleen. Ajojahdilta tämä heidän touhunsa nimittäin vahvasti vaikuttaa.

Olen myös paljon pohtinut, miten tilanne korjaantuisi. Mistä löytyisi se oikea kokoomuslainen, joka haastaisi nykyisen johdon? Uskon, että sellaiselle johtajalle löytyisi tukea. En nimittäin usko, että vaaleissa kukaan äänesti nykyisenlaisen kokoomuslaispolitiikan puolesta. Voidaan myös kysyä, onko tuollainen edes kokoomuslaista asioiden hoitamista?

Olen myös mielessäni, ja tainnut ääneenkin ihmetellä, mitä lisäarvoa demarit ja kristilliset saavat liitostaan kokoomuksen kanssa. Olisiko teidänkin jo aika avata silmät, ja miettiä, onko tässä touhussa mitään järkeä? Kolhoosiaivoilla ei kannata mennä vaalikauden loppuun.

Puhetta tulee, mutta missä ovat teot

Ehdin jo pitkään ihmetellä, eikö Kokoomuksen ex-valtuutetulla Markku Kivisaarella ole mitään sanottavaa Hirvensalmen asioista. Ajattelin jo, että perussuomalaisten riveihin viime kuntavaaleissa hypännyt ja vaalissa rannalle kiviä nakkelemaan jäänyt Kivisaari olisi muuttanut tapansa ja jättänyt asioiden kommentoimisen paremmin niitä tunteville ja tietäville.

Heinäkuun helteillä paikallislehdestämme saimme kuitenkin lukea tuttua tekstiä. Se oli kuin hevosen satulasta pudonneelta. Hirvensalmelaisessa (12.7.) Kivisaari purkaa pahaa oloaan tyyliin, joka tuli tutuksi tarkastuslautakunnan kertomuksista, hänen ollessa lautakunnan puheenjohtajana.

Suurin osa Kivisaaren mielen purkauksista menee ymmärrykseni yli. Eikä tekstissä ollut oikein päätä eikä häntää, mikä antaisi aihetta kommentoimiseen. Yhtä asiaa kuitenkin jäin ihmettelemään. Nimittäin hattuilua, jota Kivisaari kohdistaa allekirjoittaneeseen muistellessaan muutaman vuoden takaisen urheilukenttämme hankekuvioita. Pöyrynhovin isäntä on nyt ymmärtänyt asiat täysin väärin. Tosin voihan olla niinkin, ettei niitä ole ymmärretty lainkaan.

Kivisaaren muistikuvat kenttäasiassa ovat aika väärin virittyneitä ja kaipaavat pientä selvennystä. Jo heinäkuussa 2000 kentän uudistamisesta jätettiin aloite kuntaan. Allekirjoittajina oli kaksi HiU:ssa tuolloin toiminutta yu-valmentajaa. Asia ei edennyt. En muista, oliko Kivisaari jo tuolloin valtuutettuna. Jos oli, niin eipä asia silloin häntä kiinnostanut.

Seuraavan kerran kenttähanke nousi esille HiU:n nuorten ryhdyttyä keräämään nimiä kentän kunnostamiseksi toukokuussa 2011. Yli 400 tukijan adressi luovutettiin silloisille kunnan päättäjille elokuussa. Media (Yle, Länsi-Savo ym.) uutisoivat näyttävästi nuorten tempauksen. Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen totesi kentän olevan häpeäpilkku. Samana syksynä jätin itse aloitteen kuntaan nuorten vaatimusten tueksi. Mainittu kesä ja nuorten vetoomus olivat lopullinen lähtölaukaus kenttähankkeelle.

Vielä samana kesänä silloinen hallituksen puheenjohtaja Kalevi Puukko pyrki torppaamaan koko hankkeen. Hän esitti kesäkuun alussa, että kenttää korjailtaisiin talkoilla ja tarjoutui kaivinkoneellaan talkoisiin. Puukon mielestä kunta voisi sijoittaa kenttäremonttiin korkeintaan 10 000 euroa. Nykyisen kokoomusjohtajan Pirkko Luntan mielestä vanha kenttä kelpaisi, jos sinne sijoitettaisiin pari kukkalaatikkoa. Näin ajattelivat useat kuntapäättäjät tuolloin, vaikka heittopaikkojen ympäristö kasvoi polvenkorkuista koivikkoa. Nuorten toiminnalla oli voimaa, ja vastustuksesta huolimatta hanke eteni kunnassa.

Nyt meillä on toimiva ja Hirvensalmen tarpeisiin nähden riittävä liikuntapaikka. Se tarjoaa erinomaiset puitteet harjoitteluun ja kilpailujen järjestämiseen. Tänä kesänä kentällä ja ympäristössä on järjestetty lukuisia kilpailuja. Kesä on ollut uuden kentän vilkkain. Toukokuussa siellä juostiin piirinmestaruusmaastotkin, mikä osoittaa, että HiU:n toimintaa arvostetaan Etelä-Savossa. Kenttä ja sen ympäristö ovat myös erittäin hyvin hoidettuja. Sen ovat myös käyttäjät havainneet. Kiitokset hyvin hoidetusta työstä liikunta-alueiden hoitajalle. Alue on todella viihtyisä.

Kuten jo totesin, puhujia ja arvostelijoita aina riittää. Siitä Kivisaarikin on hyvä esimerkki. Tekijät ovat kuitenkin harvassa. Mutta onneksi heitäkin on toistaiseksi riittänyt. Itse olen ollut HiU:n kuvioissa mukana vuodesta 1984 saakka, muutamia välivuosia lukuun ottamatta. Itse jätän harrastukseni kuitenkin tämän kauden jälkeen. Vaarilla on jatkossa tärkeämpää tekemistä.

Toki jäin ihmettelemään Kivisaaren kirjoituksessa toistakin asiaa. Olen etsiskellyt Junnankujalta sitä hänen mainitsemaansa hyppyriä, jossa asiakkaat tipahtelevat sairasauton kyydistä. Vielä en ole sitä kuuluisaa hyppyrimäkeä kuitenkaan löytänyt. Talvea ja mäenlaskukelejä odotellessa nautitaan elokuun kuutamoilloista.

Nyt haukutaan väärää puuta

Ensimmäinen kokonainen viikko eläkepäiviä on takana. Monet ovat varovasti kyselleet, miltä nyt tuntuu? Vaimoltanikin ovat tiedustelleet, miten olen eläkeläisen roolin vastaan ottanut?

Olen hieman ihmetellyt kysymyksiä, sillä itse odotin kesäkuun alkua kuin pikkulapsi joulupukkia. Minulle tämä on ollut aivan mahtava juttu, siis eläkkeelle pääseminen. Olo on ollut suorastaan hullaantunut. Olen heitellyt nurmikolla kärrynpyöriä ja olen ollut päivistä sekaisin. Johtunee niistä kärrynpyöristä. Eilenkin olin jo perjantaissa, vaikka se on vasta tänään. Pitäisikö tästä olla huolissaan?

Ensimmäinen vuosi tätä valtuustokautta on myös takana. Se ei missään nimessä ole ollut sellainen, jollaisen upea kuntamme ansaitsisi. Sellaista Lotto-voittajan tunnetta ei vielä ole tullut, vaikka Hirvensalmella menee hyvin, oikeastaan pirun hyvin.

Kaikki eivät sitä kuitenkaan valitettavasti näe. Muutaman luottamushenkilön mielestä kaikki asiat kunnassamme ovat päin mäntyä. Onneksi näitä näköalattomia veneen keikuttajia on joukossamme vain muutama, ja joukko näyttää harvenevan. Tälle vajaalle kouralliselle tärkeintä tuntuu olevan koirapuisto.

Nämä kuitenkin puhuvat mielellään kuntalaisten palveluiden puolesta, mutta omilla päätöksillään pyrkivät tekemään juuri päinvastaista. Hyvänä esimerkkinä tästä on sote-palvelut. Heidän mielestä kuntamme ei pitäisi toimia, vaan odotella mahdollista maakunta-sotea. Siis odottaa sitä, kun meiltä viedään palvelut muualle. Odottaa sitä tilannetta, mihin naapurimme Pertunmaa on jo Essoten aikana ajettu.

Kaikesta räksytyksestä huolimatta kuntajunamme kulkee eteenpäin. Viime maanantain hallituksessa hyväksyimme yksimielisesti kauppakirjaluonnoksen tontin myymisestä Attendolle paloaseman vastapäätä. Yli 120 000 euron kauppahintakin on kohdallaan. Ehtojen mukaan yritys rakentaa tontille 60-paikkaisen palvelutalon. Kaiken lisäksi ostaja purkaa kustannuksellaan vanhan virkailijantalon.

Luotan siihen, että kuntalaisten lähipalveluja turvaava tärkeä hanke saadaan päätökseen vielä tämän kuukauden aikana, ja ensi vuonna tähän aikaan tontilla on jo upea palvelutalokokonaisuus. Kaiken sen väännön keskellä, mitä tämä hirvensalmelaisille tärkeä hanke on saanut niskaansa, täytyy nostaa hattua hankkeen keskeisille vetäjille, erityisesti kunnanjohtaja Seppo Ruhaselle. Maali häämöttää jo.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Liukkonen on saanut niskaansa myös aiheetonta arvostelua hänen puututtua päätöksentekoa haittaavaan asiattomaan käytökseen. Heikin saama arvostelu on täysin asiatonta. Hän hoitaa vain puheenjohtajalle kuuluvaa työtään ja tehtäviään nostaessaan asian esille. On myös tärkeää, että asiasta puhutaan julkisesti.

Heikki on onnistunut tehtävässään erinomaisesti. Häntä arvostelevien kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä tekemisiään. Nyt ”heitetään vettä” väärän puun juurelle.

Juhannusviikon maanantaina kokoontuvan valtuuston listalla on isoja asioita; mm. Attendon tonttikauppa ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Valtuusto valitsee myös puheenjohtajistonsa. Mietin, mitenkähän Kuitusen Jounille käy? Jouni toimii valtuuston toisena varapuheenjohtajana. Hän taisi vielä vuosi sitten kuulua tähän äänekkääseen oppositioomme ja tulla sitä kautta valituksi.

Nähdäkseni Jouni on vuoden aikana tehnyt omat johtopäätöksensä ja valinnut omat polkunsa. Hieno juttu. Se tie on vienyt hänet ulos oppositiosta, kokoomuksen, demarien ja kristillisen leiristä. Toivottavasti toistenkin silmät pian avautuvat.

Luottamus ei ole kauppatavaraa

Upea Hirvensalmemme on saanut viime aikoina paljon julkisuutta. Itseään sitoutumattomana pitävä Länsi-Savo on kirjoittanut kunnastamme ja sen asioista sivutolkulla. Lehden otsikot ovat kilvan kiljuneet kuntamme sote-päätöksistä ja kuntamme päätöksenteosta, joka lehden juttujen mukaan on kriisissä.

Olen viime aikoina huomannut, että Länsi-Savon riippumaton linja on mielestäni horjunut Hirvensalmi-uutisoinnissa, mutta en uskonut, että lehti sortuu ”lööppijournalismiin”. Kävikö käsky ylemmältä taholta? Länsi-Savossa 6.5. julkaistua juttua varten oli kaivettu ”asiantuntijaksi” vuosien takaisen hallituksen puheenjohtaja Kalevi Puukko. Hän kertoo nykyään toimivansa ”kunnallispolitiikan tarkkailijana”. Mikä suomeksi käännettynä tarkoittanee poliittisena taustavaikuttajana.

Länkkärin jutun itsessään voi jättää omaan arvoonsa ja pudottaa vaikkapa roskakoriin. Toki siinä on mielestäni yksi puolikas lause täyttä asiaa: ”Hirvensalmen päätöksenteon ilmapiiri on ollut jo pitkään vaikea,..”. Pienessä kunnassa aina joku luottamushenkilö haluaa nousta kuninkaaksi, vaikka sitten ilman todellisia eväitä.

Ongelmat alkoivat jo kaksi hallituskautta sitten, jutussa haastatellun ”asiantuntijan” kaudella. Kuntamme päätöksenteko ajautui tuolloin todelliseen kriisiin. Mikäli tilanne olisi jatkunut vähänkin kauemmin, kunnassamme olisi tapahtunut viranhaltijapako. Jokainen voi miettiä, mikä olisi ollut sen jälkeen koko kuntamme tulevaisuus?

”Joskus oli jopa hauskaakin”, Esko Kekkonen toteaa omasta johtokaudestaan Länsi-Savon jutussa. Onko se hauskaa, kun hallituksen kokouksessa lentävät paperit ja perkeleet sekä paukkuvat ovet kesken kokousta lähdön merkiksi ja luottamushenkilö saa sakot viranhaltijan pahoinpitelystä? Ainakin itse koin tilanteen ajoittain jopa pelottavaksi.

Nyt paikallinen oppositio, yksi kokoomuslainen ja yksi demari, puhuu mielellään yhteistyön ja demokraattisen päätöksenteon puolesta. Yhteistyötä ei kuitenkaan synny ilman luottamusta. Luottamus ei kuitenkaan ole kauppatavaraa, jollaisena opposition edustajat näyttävät sitä nyt pitävän.

Viime hallituksessa puheenjohtaja Heikki Liukkonen nosti hallitustyöskentelyn ilmapiirin esityslistalle ennakoivana toimenpiteenä. Kokouksessa ei jaettu keltaisia eikä punaisia kortteja kenellekään, vaikka Länsi-Savon jutusta saattaa sellaisen käsityksen saadakin.

Asia kulminoitui, kun opposition hallitusedustajat eivät suostuneet allekirjoittamaan viime vuoden tilinpäätöstä. En tiedä, oliko tämä suunniteltu kuvio, sillä ennen viime hallituksen kokousta oppositio teki luottamuksesta kauppatavaraa. Kaksikko esitti, että allekirjoittavat tilinpäätöksen jälkikäteen, jos esityslistalla oleva työskentelyilmapiiriasia vedetään pois listalta. Mielestäni tuollainen kaupankäyntiin pyrkivä toiminta on hävettävää, inhottavaa ja kaukana rakentavasta yhteistyöstä.

Voin vakuuttaa, että tämän valtuustokauden ensimmäisen vuoden aikana on hallituksessa kuunneltu opposition edustajien mielipiteitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Demokratiaan myös kuuluu, että asioista äänestetään ja enemmistön kanta voittaa. Jos opposition näkemykset ja esitykset jäävät vähemmistöön, se on vain hyväksyttävä. Joku viisas Virolainen on tainnut joskus sanoa, että pulinat pois, kun päätökset on tehty.

Länsi-Savon jutussa pyritään horjuttamaan kuntamme valtapuoluetta keskustaa. Minulla ainakaan ei ole heidän kanssaan ollut tällä valtuustokaudella ongelmia yhteistyössä. Keskustan kannattaa pitää nyt pää kylmänä. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee.

Liikuntapuistosta ”sovittiin” jo viime syksynä

Kunnanvaltuutettu Antti Heinikainen jätti viime sivistyslautakunnan kokouksessa kirjallisen esityksen ulkoliikuntapuiston rakentamismahdollisuuden selvittämiseksi urheilukentän läheisyyteen. Sosiaalisessa mediassa Heinikainen omii hankkeen ikään kuin omaksi ideakseen ja toivoo, että sille löytyisi myös rahoitusta.

Ensiksikin täytyy vilpittömästi todeta, että on todella upea asia, että kevät on herättänyt talviunesta edes yhden kokoomuslaisen valtuutetun kannattamaan tätä liikunnallista hanketta. Toiseksi, jotta sosiaalisen median seuraajille ei muodostuisi aivan väärää kuvaa, kerrottakoon, että hanke on tosiasiassa laitettu kunnassa vireille jo viime syksynä.

Uutukaisen urheilukentän alue tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen ja harrastamisen mahdollisuuksien kehittämiseen. Tästä asiasta keskusteltiin ja alueen kehittämistä visioitiin jo viime syksynä yhdessä kunnan viranhaltijoiden kanssa. Tässä yhteydessä ulkoliikuntapuiston tyyppinen ratkaisu oli keskiössä.

Hanke eteni hyvässä yhteisymmärryksessä. Itse asiassa kunnanvaltuuston viime joulukuussa hyväksymään kuluvan vuoden talousarvion investointiosaan varattiin urheilualueiden kehittämiseen 20 000 euroa, ja aivan yksimielisesti. Suunnitelmakaudelle 2019 on saman suuruinen investointivaraus.

Tämä Antille tiedoksi, jos kunnan talousarviokirja tuli joulukuussa häneltä lukematta hyväksytyksi tai kyseisen määrärahan kohta sisäistämättä.

En halua nostaa kissaa pöydälle, sillä sellainen on turhaa. Pääasia on, että myös ”kykypuolueesta” löytyy nyt tärkeälle liikunnalliselle hankkeelle tukea. Urheilukentän uusimisesta päätettäessä kokoomustuki oli nimittäin kiven alla.

Hirvensalmi pärjää, jos se uskaltaa

Emme aina tajua, kuinka hieno kunta meillä on. Hyvät asiat tahtovat jäädä varjoon. Tai niitä vähätellään. Muutama päättäjäkin katselee asioita aina harmaan mustilla laseilla. Se on surullista. Joku pahoittaa tästäkin kirjoituksestani mielensä, silti nostan esiin muutamia asioita kunnastamme.

Kuntamme talous on erinomaisessa kunnossa. Meillä on velkaa vain 194 euroa asukasta kohden. Se on viidenneksi vähiten koko maan kaikista kunnista. Monet ympärillämme olevista kunnista ovat huolissaan omasta velkakehityksestään. Pieni velkamäärä on tulevaisuudessa yksi vahvuutemme.

Vahva talous pohjautuu hyvään hallintoon. Uskon, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, valtuutetut kiittävät kunnan virkakuntaa sekä kaikkia työntekijöitä hyvin hoidetusta työstä. Uskallan antaa enemmistön puolesta julkisen kiitoksen teille.

Ulkopuolinen taho on nostanut kuntamme www-sivut Etelä-Savon kuntien parhaiksi ja ykköseksi alle 10 000 asukkaan kunnista. Tästäkin voimme olla ylpeitä.

Viime valtuustossa tapahtunut kunnanjohtajan julkinen dissaaminen oli käsittämätöntä. Samaa epäasiallista käyttäytymistä on tapahtunut viranhaltijoita kohtaan kunnanhallituksessakin. Sellainen ei kuulu asialliseen käyttäytymiseen, jollaista luottamushenkilöiltä odotetaan. Käykö joku jo vaalikampanjaa mahdollisesti tulevia maakuntavaaleja varten? Jos käy, niin kevyillä näytöillä ja jopa toisten terveyden kustannuksella. Sellainen leikki on sairasta.

Valtuustossa väitettiin myös, että syntyvyytemme on laskussa. Ei pidä paikkaansa. Syntyvyytemme kohosi viime vuonna 18 lapseen. Verrokkikunnissa Pertunmaalla syntyi viisi ja Puumalassa neljä lasta.

Essote tarjoaa meille kylmää kättä. En usko mahdollisen maakuntamallinkaan tuovan parempaa. En luota maakunnan taloudelliseen kantokykyyn. Tulevaisuudessa Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso tulevat olemaan yhtä maakuntaa. Päätösvalta karkaa kaupunkeihin, mikä tietää kylmää kyytiä pienille kunnille.

Maaliskuussa strategiaseminaarissa Satulinnassa päivitimme kuntamme visiot ja tavoitteet. Niihin kuuluvat olennaisena osana mm. sote-palvelujen turvaaminen ja uuden päiväkodin rakennuttaminen. Haluamme houkutella hyvillä palveluilla kuntaamme niin ikäihmisiä kuin lapsiperheitäkin.

Todella hyvähenkisessä seminaarissa oli paikalla 21 valtuutetusta 16. Olimme asioista samaa mieltä. Satulinnassa oli tekemisen, ei valittamisen henki, sellainen ”Kyllä me pärjäämme” –fiilis.

Luotan siihen, että meillä on edessämme hyviä aikoja, jos uskallamme olla riittävän rohkeita ja tehdä omia ratkaisujamme.

Kuinka pitkälle piruilu voi mennä?

Vaikka kunnanhallituksen pöytäkirjat ovatkin viime kuukausina olleet osittain surkuhupaisaa luettavaa, niin se on kuitenkin onneksi vielä paikka, jossa hirvensalmelaisten asioista valtuuston ohella päätetään. Siitäkin huolimatta, että kaksi hallituksen jäsentä pyrkii tekemään kaikkensa, jotta asioiden hoitamisesta, hallituksen ja virkamiesten työskentelystä ja yhteistyöstä tulisi mahdollisimman vaikeata.

Jälleen kerran tiistain hallituksessa kuunnellessani Ari Kämpin (sdp) ja Pirkko Lunta (kok) valitusta mietin, kuinka pitkälle piruilu voi tosiaankin mennä. Heidän kohdallaan kysymys ei ole enää aikoihin ollut kuntalaisten asioiden hoitamista, vaan pelkästään hattuilusta, selkosuomella kirjoitettuna, vit-tui-lus-ta. Kenellekään ei myöskään jäänyt epäselväksi keneen heidän piruilunsa keihään kärki jälleen kohdistui. Kuten niin monta kertaa aiemminkin, kohteena olivat virkamiehet. Minusta toiminta on selkeästi työpaikkakiusaamista.

Kaikesta huolimatta, tiistaista kokousta voisi luonnehtia kuitenkin super-hallitukseksi. Saimme päätettyä ja vietyä eteenpäin isoja, kuntalaisten kannalta tärkeitä asioita, Attendo-hankkeet, tilinpäätöksen, kirkonkylän asemakaavan muutokset, Suonsalmen koulun myynnin, strategiammekin saimme päivitettyä.

Attendo-kuvion osalta en vain ymmärrä Kämpin ja Luntan ajatuksenjuoksua. He ovat useasti vaatineet hallituksessa, että Attendo-hanke tuodaan hallituksen käsittelyyn. Kun se nyt oli valmisteltuna hallituksen listalla, he vaativat, ettei asiaa käsitellä. Eihän tässä ole minkäänlaista logiikkaa, ei järjen hiventä.

Toinen asia, jota oikeastaan me kaikki jäimme ihmettelemään, oli se kun Kämppi ja Luntta kieltäytyivät allekirjoittamasta viime vuoden tilinpäätöstä. Tilinpäätöstä, josta tilintarkastajallakaan ei ole mitään huomautettavaa. Mahtoivatko tehdä jopa virkavirheen?

Mutta jos haluaa itsestään pellen, niin voihan sen tälläkin tavalla tehdä. Mutta onhan se luottamushenkilöltä naurettavan noloa, ja kertoo valtavasta yhteistyökyvyttömyydestä ja pahasta olosta.

Uusi päiväkoti, sote-keskus ja Uutela

Oman sote-keskuksen toteuttaminen, uuden päiväkodin rakentaminen sekä Uutelan ja 5-tien alueen yritystoiminnan edistäminen ovat meneillään olevan valtuustokauden ehdottomat ykköskohteet kunnassamme. Näin päätimme viikolla Satulinnan vintillä pidetyssä valtuutettujen strategiaseminaarissa.

Seminaarissa paikalla olleina päättäjinä ymmärrämme, että kuntamme pelimerkit eivät riitä kaikkeen. Siksi päättämämme strategia ei ole toiveiden tynnyri. Siihen on kirjattu kuntalaisten palvelujen tärkeimmät ja keskeisimmät asiat. Strategia on laadittu jalat maassa ja talouden tosiasiat ymmärtäen.

Päättäjinä haluamme, että kuntamme on paikkakunta, jossa ihmisen on turvallista asua lähellä luontoa. Haluamme, että arki sujuu mutkattomasti ja tärkeimmät palvelut löytyvät omasta pitäjästämme. Haluamme panostaa hyvään koulutukseen ja taata lapsillemme turvallisen lapsuuden ja nuoruuden. Kuntamme itsenäisyys ja vapaa-ajanasutus ovat meille tärkeitä asioita. Olemme monessa asiassa Etelä-Savon ykköskunta ja haluamme jatkossakin olla sellainen.

Satulinnan vintillä oli vahva yhteisymmärrys tulevista sote-ratkaisuistamme. Haluamme toteuttaa oman sote-keskuksemme vireillä olevan Attendo-hankkeen kautta. Uusi palvelutalo nousee Pitäjäntien varteen vuoden-kahden sisällä. Hankkeella varmistamme myös lääkäri- ja hammaslääkäripalvelumme. Itse uskon, että hankettamme aiemmin arvostellut Essote on myös suunnitelmiemme takana.

Kuntamme laadukkaalle varhaiskasvatukselle haluamme turvata tasokkaat puitteet. Seminaarin linjausten mukaan rakennamme uudet tilat päiväkodille. Myös tästä paikalla olleet valtuutetut olivat yksimielisiä.

Kuntamme vahvuuksina pidämme puhdasta luontoa, hyvää sijaintia, vahvaa kuntatalouttamme, vahvistuvaa puunjalostusta ja elintarviketuotantoa. Kuntamme on tunnettu vapaa-ajanasumisen kunta. Haluamme olla kunta, jonka tontit ja vapaa-ajan asunnot ovat kysyttyjä jatkossakin.

Valtuutetuille ja johtaville viranhaltijoille tarkoitettuun strategian päivittämiseen osallistui 21 valtuutetusta 16. Paikalla olivat Keskustan kaikki 11 valtuutettua, ItsenäisenKuntaLiikkeen kaikki kolme valtuutettua, yksi kokoomuslainen ja yksi demarivaltuutettu. Poissa oli kaksi kokoomuslaista, demarien toinen valtuutettu, kristillisten ja perussuomalaisten valtuutetut.

Seminaarista muodostui erittäin hyvähenkinen. Paikalla olleet valtuutetut löysivät yhteisen sävelen helposti. Soraääniä ei kuulunut. Tästä on hyvä jatkaa valtuustokautta yhdessä eteenpäin.

Luotan ja uskon siihen, että seminaarissa yhdessä sovituista ja päätetyistä asioista pidetään kiinni.

Yhteistyökyky koetuksella ja katkolla

Viimeisimmät raportit ja tilastot kertovat, että Hirvensalmen kunnalla menee hyvin. Parasta kaikessa on, että viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan kuntalaiset antavat palveluista erittäin hyvän arvosanan. Parannusta kaivataan sotepalveluihin, mutta ne eivät olekaan omissa käsissämme.

Hyvä kehitys jatkui viime vuonna. Valmistumaisillaan oleva viime vuoden tilinpäätös näyttää reilua 400 000 euron ylijäämää. Vuosikatetta kertyi noin 1,2 miljoonaa euroa. Kunnan lainamäärä on maakunnan alhaisin, vain 190 euroa asukasta kohden.

Erityisen myönteistä kehitystä tapahtui verotuloissa, jotka kasvoivat yli kolme prosenttia ja olivat reilut 7,6 miljoonaa euroa. Verotuloissa näkyy yleinen talouden nousu yhteisöverojen kasvuna. Hirvensalmella oli myös muutama todella hyvä veronmaksaja. Toki korotimme tuloveroa viime vuodelle 0,5 prosenttiyksiköllä, mikä tietenkin näkyy kertymässä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuloveromme on silti maakunnan toiseksi alhaisin.

Juhlavuottaan viettävän Hirvensalmen askelmerkit ovat kohdallaan, kun valmistaudutaan mahdollisesti toteutuvaan maakunta- ja soteuudistukseen. Tästä on hyvä ponnistaa itsenäisenä kuntana kohti edessämme olevia isoja haasteita ja hyviä omia hankkeitamme. Vahva talous antaa hyvän ponnistusalustan.

Kunnan luottamusjohdon pelimerkit jaettiin uudelleen vajaa vuosi sitten pidetyissä kuntavaaleissa. Kuntalaiset äänestivät meidät 21 valtuutettua hoitamaan Hirvensalmen kunnan ja kuntalaisten asioita. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta valitut luottamushenkilöt ovat tämän myös ymmärtäneet.

Ei ole mikään salaisuus, ja kaikki asioita vähänkin seuranneet tietävät, kuinka vaikeata kunnanhallituksen työskentely viime valtuustokaudella oli. Pari hallituksen jäsentä ei vain ymmärtänyt asemaansa. Toinen toki tajusi kesken kauden, pakon edessä, itse lähteä. Toinen änkyrä ei enää asettunut kuntavaalissa ehdolle. Ei tosin olisi tullut enää valituksikaan.

Ajattelin, ettei hallitustyöskentely voi tuosta nelivuotiskaudesta mennä huonommaksi. Valitettavasti olin väärässä. Uuden hallituskauden alkumetrit ovat olleet yhtä rypemistä. Kahden hallitusjäsenen itsekeskeinen meuhkaaminen turhan- ja tyhjänpäiväisistä asioista on haudannut alleen rakentavan ja kehittävän hallitusyhteistyön.

Olen monesti ihmetellyt, mikä näitä kokoomuksen ja demareiden hallitusedustajia oikein vaivaa. Kertaakaan en ole nähnyt hymyä heidän kasvoillaan. Se kertoo aika paljon. Heidän ympärillään leijuu katkeruus, epäluulo ja inttäminen.

Tämä ei voi jatkua. Tähän väsyvät kohta kaikki. Tätä ei kestä kukaan. Tässä kokoonpanossa hallitus ei voi jatkaa koko vaalikautta. Kun seuraava mahdollisuus hallituksen vaihtamiseen reilun vuoden kuluttua tulee, se paikka on käytettävä hyväksi. Minussa elää vielä pieni optimisti – mutta hyvin pieni – sillä uskon, että myös kokoomuslaisista ja demareista löytyy nykyisiä edustajia yhteistyökykyisempiä henkilöitä hallitukseen.

Ja jos vasemmistokokoomuksesta ei löydy, niin ainahan sinne voidaan valita edustajia muista ryhmistä.

Essote, miten käy pienten kuntien palveluille?

Olen jo pitemmän aikaa seurannut huolestuneena Essoten toimintaa. Viime viikkojen uutisoinnit tältä saralta ovat vain vahvistaneet näkemystäni. Vaikuttaa siltä, että julkinen sektori ajaa pienten kuntien sote-palveluja alas. Essoten alueella huonona ”hyvänä esimerkkinä” ovat oman kuntani Hirvensalmen, Pertunmaan ja Puumalan lääkäripalvelut.

Kun vuosi sitten väänsimme Hirvensalmen lääkäripalveluista, saimme toimintansa juuri aloittaneelta Essotelta selityksiä selitysten perään siitä, miksi Hirvensalmella ei ollut lääkäriä moneen kuukauteen. Selityksistä olisi voinut painaa vaikkapa Aku Ankan vuosikerran tapaisen pokkarin. Tosin yhtä hauskaa luettavaa se ei olisi ollut. Kun Mäntyharjulta ärähdettiin äskettäin viikonlopun lääkäripäivystyksen toimimattomuudesta, sitä pyydettiin Essoten taholta oikein lehdessä julkisesti anteeksi. Samalla luvattiin laittaa palvelu kuntoon.

Puumalaan haettiin muutama kuukausi sitten lääkäriä. Yhtään hakemusta ei saatu. Essoten taholta asia kuitattiin toteamalla lehdessä, etteivät pienet kunnat kiinnosta lääkäreitä. Pertunmaalla lääkärin tehtäviä hoitaa silloin tällöin Essoten vastaanottopalvelujen vastuulääkäri. Länsi-Savossa toimittaja kirjoitteli Pertunmaan tapauksesta ja kyseli, onko tämä sankariteko?

Ei todellakaan. Vastuulääkärin kannattaisi keskittyä siihen, minkä hän osaa eli terveyskeskuslääkärin perustyöhön. Vastaanottopalvelujen kehittämiseen ja markkinointiin löytyy varmasti parempaa osaamista muualta.

Puumalaan ja Pertunmaahan verrattuna Hirvensalmella lääkäripalvelut vaikuttavat olevan huomattavasti paremmin. Tämän hetkiseen tilanteeseen voimme jotenkuten olla tyytyväisiä, mutta tuskin kauan, jos tämä välinpitämätön linja jatkuu.

Kuntamme ambulanssipäivystys on myös jatkuvan epävarmuuden alla. Muutama vuosi sitten meiltä vietiin yöaikainen päivystys. Viime keväänä infotilaisuudessa Heikinniemessä Essoten edustaja vakuutti ambulanssin säilyvän Hirvensalmella. Tosin hän jätti kertomatta, kuinka kauan saamme pitää päivystyksen. Sekin nimittäin taitaa olla jatkuvasti ”liipasimen” alla.

Joulukuussa teimme valtuustossa päätöksen ja selvän linjauksen oman kuntamme sote-palveluista, kun päätimme myydä sote-kiinteistömme Attendolle. Tämä on luonnollisesti herättänyt monenlaisia mielipiteitä. Muutamat luottamushenkilötkin ovat saaneet tästä tekemästään päätöksestä nähtävästi jo elinikäisen trauman.

Kuntalaisilta tullut palaute on kuitenkin ollut valtaosaltaan myönteistä. Tässä julkisen sektorin myllerryksessä ja epävarmuuden tilassa, olemme tehneet varmasti oikean ratkaisun. Kevään korvalla pääsemme tekemään varsinaisen kaupan ja pääsemme eteenpäin.

Kangasniemellä tehtiin myös äskettäin hyvin samantapainen sote-päätös. Vaikuttaa myös vahvasti siltä, etteivät Hirvensalmen ja Kangasniemen päätökset jää maakunnassa ainoiksi. Liikehdintää tuntuu olevan muuallakin.

Väärät ratkaisut vievät elinvoimaa

Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset eivät tuoneet kunnille säästöjä, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa.

Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita.

Palveluverkkoon kuntaliitokset kuitenkin vaikuttivat. VATT:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin. Samalla palveluverkko eriytyi. Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.

Länsi-Savo kertoi viikonvaihteessa 90-luvulla kuntaliitoksen tehneen Anttolan kuulumisia. Anttolan väki on saanut kuulla viime päivinä lukuisia lopettamisuutisia. Lehti kysyy: Alkoiko Anttolan saattohoito? — Pankki suljetaan, automaatti on lähdössä, koulu sinnittelee parakeissa ja lääkärin vastaanotto oli pitkään suljettuna. En väitä, että Anttolan alamäki olisi kokokaan tehdyn kuntaliitoksen syytä, mutta liitoksella on varmasti ollut merkittävä vaikutus entisen kunnan kehitykseen ja henkiseen vireyteen. Väärät ratkaisut vievät elinvoimaa.

Etelä-Saimaa kyseli viime viikon numerossaan: Selviääkö piskuinen Etelä-Karjala? Uutisen mukaan maakunta joutuu eloonjäämiskamppailuun, toteutuu sote- ja maakuntauudistus tai ei. Tätä mieltä ovat lappeenrantalaiset kansanedustajat.

Miten käy pikkuisen Etelä-Savomme? Oma maakuntamme on vain 18 000 asukasta naapuriaan suurempi. En tunne oman maakuntamme kansanedustajiemme mieliä tulevista uudistuksista, sillä heillä on tapana lähinnä hymistä asioille. Selkosuomea kuulee edustajiltamme harvoin.

Nähdäkseni taistelemme täällä aivan samojen ongelmien parissa kuin etelä-karjalaiset naapurimme. Kun tuleva maakuntauudistus jäänee lyhytaikaiseksi, niin eikö Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kannattaisi jo nyt katsella yhteistyön mahdollisuuksia.

Hirvensalmella tehtiin oikeita päätöksiä 90-luvun kuntaliitoshuumassa. Anttolaan, Otavaan, Ristiinaan ja Haukivuoreen verrattuna olemme pärjänneet suorastaan erinomaisesti itsenäisenä kuntana. Toki meilläkin on omat ongelmamme, sote, syntyvyys, asukasluku, työpaikat.

Sotesta teimme vastikään oikean päätöksen. Sillä varmistamme palvelujen säilymisen kunnassamme.

Syntyvyys, asukasluku ja työpaikat ovat yhteinen ongelma koko maakunnassa, koska alueelta puuttuu voimakas kasvukeskus. Valitettavasti Mikkelikään ei ole sitä.

  

Koirille puisto – ehkä, jos ja kun

Paikallislehtemme Hirvensalmelainen uutisoi koirapuistohankkeesta näyttävästi viime numerossaan. Lehden uutisen mukaan koirapuistosta on noussut oikea kansanliike. Lehden jutun perusteella vaikuttaa siltä, että asiasta meuhkataan puskaradiossa ja facebookissa. Myös muutamat luottamushenkilöt ovat oivaltaneet populistisen tavan elämöidä tästä julkisuudessa. Tämäkö on sitä kansanliikettä?

Facessa lymyileminen on ilmeisesti tätä päivää, mutta se ei mielestäni ole oikea kanava vaikuttaa esimerkiksi tässä koirapuisto –hankkeessa. Mitä jos tulisitte pois sieltä puskista ja ryhtyisitte oikeasti toimimaan hankkeen toteutumisen hyväksi – jos puistoa todella kaivataan ja tarvitaan Hirvensalmella.

Samaisessa jutussa on haastateltu kunnan teknistä johtajaa. Hän korostaa, että koirapuiston taustalla tulee olla yhdistys tai järjestö, jotta hanke etenee. Teknisen lautakunnan tekemään linjaukseen on helppo yhtyä. Jos jotain halutaan, on sen eteen myös tehtävä ja toimittava. Lehtijutun perusteella vaikuttaa nyt hieman siltä, että hanketta ajavat haluavat tulla katettuun pöytään.

Samantapaista keskustelua käytiin muutama vuosi sitten Mäntyharjulla. Siellä kennelyhdistys tarttui härkää savista ja rakensi talkoilla koirapuiston. Mutta miten sille on käymässä. Puiston historia näyttää jäävän lyhyeksi. Kennelyhdistyksen puheenjohtaja Tanja Hartonen-Pulkka kirjoitti Pitäjänuutisissa 14. joulukuuta, että yhdistys harkitsee koirapuiston sulkemista. ”Osa käyttäjistä ei pidä sitä siistinä. Näin ollen käyttö vähenee. Muutamat käyttäjät pilaavat tarhan maineen. Jokainen siivoaa oman koiransa jätökset. Nyt ulosteet ovat pakastuneet ja piilossa lumen alla”, hän pahoittelee.

Riparinuoret reissulle

Lehdessä uutisoitiin myös seurakunnan ensi vuoden suunnitelmista. Nyt kun kirkon ja Suomen 100-vuotisjuhlat ovat takanapäin, seurakunnan edustaja toteaa, että seurakunnassamme aiotaan hengähtää hetki. Kellotapulin katto aiotaan kuitenkin tervata ja rippikoululaiset laittaa reissun päälle. Seurakunnan edustaja kertoo, että rippinuorten ikäluokka on liian pieni joten seurakuntamme ei järjestä heille perinteistä riparileiriä. Leirin järjestää Mäntyharjun seurakunta.

Mikä on liian pieni ikäluokka? Kaksikymmentä, viisitoista, kymmenen? Mielestäni ei mikään näistä.

Jonkun mielestä seurakunnan linjaus on varmaan hyvää yhteistyötä naapuriseurakunnan kanssa. Toisaalta voi myös olla, että riparinuoremme ovat asiasta pelkästään innoissaan.

Mielestäni tämä on seurakuntamme taholta kuitenkin kylmää talouslaskelmointia, jossa nuorista välittäminen ja inhimillisyys jäävät sivurooliin. Myös seurakunnalta voisi odottaa nykyistä enemmän panostamista nuoriimme.