Eduskuntavaalit
lähestyvät kovaa vauhtia kohti maaliaan. Medioissa kerrotaan jo läpipäässeiden
nimiä ja nimetään uutta hallitustakin. Hehkutetaan vaalien voittajia ja
häviäjiä, vaikka vaaleihin on aikaa vielä viikkoja.
Myönnän
etten ole päässyt vaalivauhtiin lainkaan mukaan. Ensimmäistä kertaa minun
täytyy myös tunnustaa, etten edes tiedä keitä vaalipiirissäni on ehdokkaana tai
ketä äänestäisin. Aiemmissa vaaleissa ehdokkaani on ollut selvillä jo hyvissä
ajoin ennen vaalipäivää. Mutta kuten jo totesin, äänestyspäivään on vielä
aikaa. Ehkä tuo ehdokaskin löytyy. Ja ainahan sitä voi jättää tyhjänkin äänen.
Tällä hetkellä tuo vaihtoehto tuntuu todennäköisimmältä.
Olen osa
uutta, suurta vaalipiiriä. Uskon, että sillä on merkitystä laimeaan
vaali-innostukseeni. Tutkijan mukaan uusi vaalipiiri hyödyttää isoja seutuja ja
tunnettuja ehdokkaita. Olen hänen kanssaan asiasta täysin samaa mieltä.
Veikkaan myös, että uudessa vaalipirissä äänestysprosentti tulee putoamaan. Suurin
osa entisistä kansanedustajista jatkavat, jos yleensä ovat ehdokkaana. Uusien
ehdokkaiden on entistä vaikeampaa tulla valituksi. Mikään ei siis muutu.
Olen
kyllästynyt nykyiseen poliittiseen systeemiin, oli sitten kysymyksessä
valtiollinen tai kunnallinen taho. Esimerkiksi se, että kuntien tai valtion
taloutta hoidetaan jonkun poliittisen aatteen suuntaan, ei voi johtaa hyvään
lopputulokseen.
Joku viisas
on todennut: ”Kun ihmiset kokoontuvat yhteen, ei tapaamisen tarkoituksena tule
koskaan olla kakun jakaminen, vaan suuremman leipominen.” Milloinkahan
poliitikot sisäistävät tämän viisauden?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti