lauantai 21. maaliskuuta 2015

Rantalainen unohtaa totuuksia historiasta


 

Sivistyslautakunnan puheenjohtajan Risto Rantalaisen (keskusta) mielipide ”Halpaa historiaa hirvensalmelaisittain” (Lukija-kirjoitus Länsi-Savo 18.3.) sisältää ison määrän väärää tietoa ja vääriä tulkintoja. Rantalalaisen kirjoitus on tyypillinen esimerkki poliitikon kynästä, faktojen unohtamisesta ja oman kilven kiillottamisesta. Keskustalainen kyläpoliitikko ilmeisesti luottaa siihen, että äänestäjä on lyhytmuistinen ja laiska tarkistamaan faktat kokousten pöytäkirjoista.

Rantalaisen kirjoituksessa on monta pointtia, jotka eivät täsmää tehtyjen päätösten kanssa. Huvittavinta Rantalaisen mielenpurkauksessa on, että hän arvostelee päätöksiä, joita itse on ollut hyväksymässä. Ilmeisesti keskusta-sana nimen perässä antaa surutta luvan takinkääntöihin ja faktojen vääristelyyn.

Rantalainen mm. kirjoittaa. ”Valtuusto ei varannut vuoden 2013 ylijäämästä 185 000 euroa historiikille, vaan 150 000 euroa kunnan 150-juhlavuoden järjestelyihin vuonna 2018, ja tuota varausta tehtäessä ei puhuttu mitään historiateoshankkeesta, joka tuli aivan puskasta viime syksynä.” Miksi Rantalainen kirjoittaa muunneltua totuutta?

Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen ja hallituksen esityksen ylijäämän käytöstä kesäkuussa 2014. Siinä mainitaan selkeästi historiankirjankin toteutus: ” … tilikauden ylijäämästä varataan 150 000 euroa kunnan 150-vuotisjuhlavuoden (201 8) tapahtumiin ja historiankirjan toteutukseen…”. Rantalainen itse oli hyväksymässä tämän. Mahtoiko hän ottaa valtuustossa päiväunet tuon pykälän käsittelyn aikana, vai miksi hän ei muista asiaa? Miksi hän antaa väärää tietoa lukijoille, päätöksestä, jonka jokainen voi tarkistaa pöytäkirjoista?

Rantalainen myös ohittaa johtamansa lautakunnan osuuden historiakirjan käsittelyssä ja lautakunnan tekemän päätöksen tältä talvelta. Ehkä asia unohtuu siksi, että se on hänelle kiusallinen. Siitähän näkyy, mitä mieltä hän on asiassa ollut.

Rantalaisen kipparoima lautakunta hyväksyi, että teos annetaan Pia Puntasen kirjoitettavaksi. Lautakunnassa Leila Salenius (ps.) esitti teoksen kirjoittamisen kilpailuttamista. Kukaan ei kannattanut Saleniusta. Miksi puheenjohtaja Risto Rantalainen ei kannattanut esitystä? Mitä peliä Rantalainen pelasi?

Lukija-kirjoituksessaan Rantalainen heittelee likavettä kunnan viranhaltijoiden niskaan ja syyttelee heitä hankkeen huonosta valmistelusta. Minusta osoite on väärä: Rantalaisen ja hänen johtamansa sivistyslautakunnan kannattaisi itse katsoa peiliin. Kuvastin kyllä kertoo jupakan syylliset.

Sivistyslautakunnalla oli täydet mahdollisuudet kaataa virkamiehen tekemä esitys. Miksi se ja Rantalainen eivät sitä tehneet. Jos lautakunta olisi päättänyt asian toisin, olen varma, että myös kunnanhallitus olisi ollut lautakunnan näkemyksen kannalla.

Hirvensalmen historiateos ei ole saanut hyviä askelmerkkejä, mutta demokratia on toiminut. Nyt ei enää kannata pullistella, vaan tehdä yhdessä töitä tärkeän teoksen hyväksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti